IRC-Galleria

Humm. Raumalla oli mukavaa, vaikka vähän sato vettäki. Ostin yhen laukun.

Nyt odottelen, että pääsen Yyteriin. Äidin pitäis kaiketi kohta soitella, sit ne tulee isän kans hakemaan mut. Kauhistuttaa ajatus siitä, että pitäs ton retken jälkeen jaksaa vielä tallille, mutta ei auta minkään. Lupasin mennä, niin menen. Koirallaki vähän jotain muuta ohjelmaa. Illalla meen jazz-kadulle kaljatelttaan. Tää homma on sovittu jo aikaa sitte =)

Huomenna vois olla tiedossa jotain mukavaa touhua tallilla käymisen lisäks. Mut emmä tiijä, mitä se mahdollisesti olis.

Ai niin. Pyykkien ripustaminen on ihan kamalaa. Vihaan sitä. Sama juttu on lakanoiden laittamisessa, vihaan sitäkin. Hyi! Pyykeissä täytyy aina olla saumat suorassa ja ne täytyy olla sileenä ja tietyssä järjestyksessä siinä hiton telineessä. Sukat on kaikista vammasimpia, kun niitä pitää suoria ja käännellä vaikka miten, että ne ripustuu hyvin. Ja lakanoita laittaessa taas lakanoiden pitää olla aina suorassa, tyynyliinat ei saa olla vinksallaan ja täkin pitää olla pussilakanan sisällä silleen ihan piiruntarkasti vähintäänkin peiton yläreunassa, koska mua inhottaa, jos siinä on tyhjää, kun vedän peittoa päälle. Onneks mulla on tommosia muotoon ommeltuja aluslakanoita, tulisin hulluks, jos tarvis vielä käyttää semmosia tavallisia. Semmosten kans meni aina tuhottomasti aikaa, kun ne kulmat piti taitella kaksinkerroin ja niiden piti olla ihan suorat ja sileät.

Olis kiva, jos joku muu vois aina ripustaa mun pyykit ja vaihtaa sänkyyn lakanat, mutta ku se on niin tarkkaa puuhaa, että on pakko tehä ite, muuten mulle ei kelpaa. Kaikkia muita kotitöitä teen verrattain mielelläni. Mutta nämä... vältän viimeiseen asti.

Ratsastin muuten tänäänkin Killillä. Meni taas ihan hienosti, vaikka vauhti oli aika kova ja tunnilla oli monta muutaki ratsukkoa. Se jopa oikeen intoutu suorittamaan pohkeenväistöjä ja avotaivutuksia, ravissakin. Tuli hyvä mieli. Tuntuu kivalta, ku joskus tulee ns. juttuun jonkun hepoisen kanssa.

Huomenna isä lupas viedä mut ja äidin Raumalle. Lähtö olis joskus kymmeneltä. Mun pitäis ehkä mennä nukkumaan.

Tossa pyykkejä ripustaessa aloin laskea... ripustin viisi (5) samanlaista hihatonta paitaa tohon pyykkitelineelle. Ja sitten tuumasin, että mulla on niitä aika paljon. Oon ostanu niitä aina kaks kerrallaan, kun ne on sellasessa tarjouksessa. Että joo, on niitä enemmän, ku viis.

Musta, ruskee, maastonvihree, turkoosi, harmaa, valkonen, punanen, oranssi, persikan värinen ja violetti... kymmenen (10).

Mut kyl ne on hyvii paitoja. Sopii kaikkeen. Varsinkin, ku on yks melkein joka väriä. Hehe.

Olin vähän kaupungilla yhen lystin tyypin kans. Käytiin kahvilassa herkuttelemassa ja kävelemässä keskeneräsellä jazz-kadulla. Ja sit käytiin vielä Kirjurissa pelaamassa minigolfia. Mä hävisin, olin aika huono =)

Nyt mun on kauhee nälkä ja mun melkein tarttis käydä sytyttämäs grilli, jos aion vielä syödä jotain. Täytyy grillata pari joutopihviä pois tuolta jääkaapista, ettei kerkee menee huonoks. Ja sit aattelin grillata pari maissiaki. Toivottavasti tällä kertaa sade ei yllätä kesken kaiken, viimeks meinas mennä hommat vähän vaikeeks, ku sade iski just siinä kohtaa, ku piti laittaa pihvit tulelle. Nyt ei ainakaan taivas näytä mitenkään epäilyttävältä, joten ehkä käyn tuikkaamassa grillin tuleen... Kuulostaa pelottavalta.

Naputinaputi.

Ajattelin imuroida vaihteen vuoks. En imuroinu eilen lainkaan.

Tänään ois kai vähän muutaki tekemistä silti. Tsuppiduu.

Tuijotti ovea pieni kissa,
oli aivan hädissään.
Minä se täällä, avatkaa
ovi, onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin
jo, minua paleltaa.
Tuo metsäkin huokuu
pelottavasti, on jo
kuurassa maa.

Ovi aukeni silloin, kun
mansikat tuoksui, säteili
taivas ja maa.
Ilo kaikui kallion
kupeelta, sirkat soitteli
viuluaan.
Aurinko hitsasi ahjossaan,
lintujen kuoro soi.
Kelli kissa nurmella
selällään ja onnen
maljasta joi.

Nyt pysyy ovi suljettuna,
nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara
poskellaan ja silmät
suljettuna.
Se pisara hyljätyn kyynel
on, se itkunsa itkenyt on.
Vain yksi ovi armahti
hyljätyn, pääsi lämpöön ja
valohon.

Nyt kissojen taivaassa
hyljätty, siellä kyynel on
pyyhitty pois.
Saa nukkua helmassa
armahtajan, mikä parempi
olla vois.
Via dolorosa oli viimeinen
polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä
Sinä puhtain sydämin.

-Liisa Aaltonen-

Kävin kaupas, ostin vähä grillattavaa. Pihvii ja maissii. Grillasin kyllä sit pelkkää maissii illalla kaverin kanssa, se on kasvissyöjä ni mäkin olin kasvislinjalla. Me käytiin yhessä nopeesti tallilla ja ostamas jätskii, aiemmin päivällä vuokrattiin leffa. Sit tultiin mun luo, ensin katottiin Brokeback Mountain, sitte Greyn Anatomia (uusinnatki pak-ko kattoo) ja lopuks sit se vuokrattu Night at the Museum, joka oli ihan loistava. Oli lysti päivä. Saatoin koiran kans kaverin vielä tohon Siwalle, kun sitä tultiin siitä hakemaan. Huomenna mun pitää muistaa palauttaa toi leffa, etten saa sakkoja =)

Yks juttu ärsytti tänään. Tai oikeestaan kaks. Menin Musti&Mirriin kattomaan koiralle jotain juttuja, kiertelin siinä kaupassa varmaan reilu 5min, kun myyjäsetä vaan kälätti puhelimessa. Se puhu jostain hevosjutuista, raveista ja tammasta ja varsasta. Puhu ja puhu, eikä ees katseella tervehtiny, ku menin sisään. Ja olin sen lisäks ainoo ihminen koko kaupassa. Jotenkin ärsytti, ettei voinu kiinnittää mitään huomioo. Lopuks se sit sano sinne luuriin, et "joo mä päästän sut ny jatkaan töitä"... vai olisko ollu niin, et sen oli pakko ruveta töihin. No, sit hän suvaitsi sanoo moi ja kysy, et tarttenko apuu. Siin vaihees olin kiertäny kaupan ympäri jo kahteen kertaan ja sanoin, että ei kiitos, katselen vaan. Ostin koiralle jauhettua naudanmahaa ja Kongin, josta se ei tajunnu mitään, vaikka kotona yritin sitä opastaa. Ehkä se joskus ymmärtää.

Sit Prismassa olin pulloja ja tölkkejä palauttamassa. Tölkkejä oli paljon ja niitä sitte aikani työntelin sinne koneeseen. Mun takana jonotti joku mies, vaikka toinen tölkkikone oli vapaana. Se seiso ihan mun vasemman olkapään takana ja kyttäs todella tiiviisti mun tölkkien palautusta. Olis tehny mieli sanoa, että painu helvettiin mun reviiriltä. Rasittavaa niskaan hönkimistä. Joskus täytyy jonottaa, sori vaan pulut.

Ja joo, kolmas ärsytys vielä: Prismassa ärsyttää myös ne ihmiset, jotka ei osaa asioida sen vitun ostoskärryn kanssa. Parkkeerataan se hyllyväliin poikittain tai sit jutellaan tutun kanssa hyllyvälikössä niin, ettei kukaan pääse ohi tai sitten yritetään ajaa kärryllä kärryttömien päälle, ku kyl ne varmaan sit väistää, ku niil on vaan kori. Voi perse. Muissa kaupoissa en oo huomannu tätä ongelmaa, koska mun mielestä muissa kaupoissa ei koskaan oo niin paljon ihmisiä. Sit kaupoissa ihan yleisesti ketuttaa ihmiset, jotka maleksii käytävillä jotenkin niin leveesti tai kiemurrellen, ettei meinaa päästä ohi ja sitten yhtäkkiä pysätään kesken kaiken niin, että meinaa ite vahingossa kävellä päälle. Joo. En tykkää kaupoista. Alennusmyynnit ne vasta on jotain...

Ai niin. Musti&Mirrin myyjäsedällä oli aika ihana sheltti(?)pentu siellä takahuoneessa. Sillä oli aita siinä ovella, ettei se pääse myymälän puolelle. Sitä ilmeisesti harmitti, ku se uikutti niin sydäntä särkevästi.

Jazz-katua rakennetaan jo, ou jee! Kohta pääsee kaljatelttaan, hähä.

Vanhat kaverit ja vanhat, hyvät ajat. Voi hitsi. Kyl on hymyilyttäny vanhoja muistellessa, ei voi muuta sanoo. Kaikkee hölmöö on tullu tehtyy ja kaikkee hölmöö on tapahtunu. Eikä kaikista jutuista loppujen lopuks oo ees hirveen montaa vuotta aikaa! Ei vaan muista kaikkia juttuja, ellei niitä oikeen erikseen ajattele.

Tulipas hyvä mieli! Mä muistan ja mut muistetaa.

Naapurin tyttö kävi taas soittamassa ovikelloo ja kysymässä "pääseks sä tänään ulos" =) Hän ei jotenkaan ymmärrä, että oon 16 vuotta häntä vanhempi ja leikin vähän eri leikkejä. Ja mun ei tarvii kysyy lupaa ulos pääsemiseks =) Aika hellyyttävää kuitenki. Samalla hän sit kerto, että pikkuveljen hiukset on leikattu ja että se on arestissa, koska se oli tuhmasti kaupassa.

Kävin korttelinympärilenkillä äsken Hekun kanssa. Aikaa meni puol tuntia, koska hän ei suostunu kävelemään ite yhen talon ohi, ku sieltä pihasta kuulu epäilyttävää musiikkia (Coldplayta). Se alko himmailla jo heti tossa, ku tielle päästiin ja jumitteli siihen talolle asti, välillä pökin sitä vähän eteenpäin. Sen talon jälkeen Heku sit pääsi vauhtiin ja kipitti kauheeta höökää kotiin. Matkalla se näki pysäköidyn kaivinkoneen ja pelkäs sitä, täyty kiertää se mahdollisimman kaukaa, toiselta puolelta tietä. Muristakin kannatti =)

On muuten aika kuuma. Olin äidin kans päivällä kirjurissa lounastamassa ja ottamassa aurinkoo, kauhee tuskahiki. Päästin kissatki vasta nyt ulos, ku on vähän siedettävämpi lämpötila eikä aurinkokaan enää paista suoraan tohon tarhaan.