IRC-Galleria

On muuten hyvää.

Ihana tunne. Niinku joku ruuvais lusikkaa vasempaan ohimoon. Särkylääkettä ei oo. Todennäkösesti tää kyllä menee nukkumalla ohi. On vähän lipsahtanu kaikki unet tällä viikolla, ku loman jäljiltä ei oo elämä ihan vielä järjestyksessä. Lisäks tuntuu, että joka paikkaan sattuu. Vähän niinku olis kieriny mäkee alas tynnyrissä. Kera lusikan. Just siistii.

Ei tää mitään. Oon muuten niin tyytyväinen kaikkeen. Pitkästä aikaa on oikeen tasanen ja hyvä olo. Rauhalline. Ja ilone. Kaikki tuntuu jotenki helpolta ja mukavalta, ja voisin kulkee tyhmä virne naamalla koko ajan. Vaikka tietysti aina vähän pitää valittaa jostain ihan vaan muodon vuoks. Ihmiset muuten luulee, et oon ihan pimahtanu. Nehän on tottunu siihen, et mua ärsyttää ja rasittaa, ja et käyn hermoille =) Mut nyt mulla on ihan uudet kuviot (Keisarin uudet kuviot: "Olen pahoillani, mutta olette mokanneet keisarin kuviot...").

Mun on ny ajatus taas ihan kierossa. Ajattelin ja juttelin tänään kaikkia vanhoja juttuja. Hassua. Niin sitä vaan kaikenlaista unohtaa, ku ei vaan puhu. Toisissa jutuissa se silti onki parempi niin. Mut mua kuunneltiin ja mun kans keskusteltiin, se tuntu hyvältä. Oli leppoisa ilta tästä mun monivammasuudesta huolimatta.

Nyt mun pitäis kai yrittää nukkua. En vaan jotenkaan raaski mennä tonne petiin. Tai oikeestaan se johtuu siitä, kun en millään viittis mennä pesemään hampaita.

Haluan kotiin. Aurinko paistaa. Mun on ikävä kaikkii eläimiä.

<3
<3


P.S. Työssä on tosi kivaa!

Hahhah, tuli mieleen Keisarin uudet kuviot ja Kronk.
"Okei, mut kahdeksankytkuus apinaa vielä jäljellä!"

Mä ripustan verhoja. Saattaa olla niska ja selkä melko jumissa huomenna. Ellei tän päivänen ratsastustunti sit yhtää vetreytä. Killin kyydis voi olla vaikeeta rentoutuu ja olla koko ajan ite oikein päin, mut aina voi yrittää =)

Huh. Meen jatkaa urakkaa. Monta verhoo vielä jäljellä.

<3

Mulla oli niin mukavaa.

Uaaah. Sekoon tähän tylsyyteen. Mut opin sentään tänään syöttämään laskuja. Jotain uutta!

Äsken soitti taas joku ulkomaalainen. Niiden kans on aina jännää, ku ei aina tiedä ymmärtääkö niiden puheesta mitään, vaikka ne puhuis englantia =) Yleensä kyllä sujuu. Nytkin. Vaik olin melkein puoliunessa.

Aattelin käydä Pipoaki moikkaamassa tänään. Jos se kaipais jotain muutaki huoltoa, ku rapsutuksia vaan =) Leipää voisin viedä, mutta ku yleensä unohdan ja sitte harmittaa, kun ei oo mitään tuliaisia. Ehkä se ymmärtää mua kuitenki. Loppuviikosta voisin vaikka ratsastaa.

Menin myöhään nukkumaan, joskus yhden aikaan. Ja kahden kieppeillä heräsin sateen ääneen. Olin ihan varma, et jos sade vielä yltyy, vesi tulee ikkunoista ja katosta läpi. Kauhee ryminä. Piti oikein nousta kuikuilemaan ikkunasta. Ja yltyihän se sade siitä vielä jonkin verran, mut katto ja ikkunat kuitenki pysy ehjinä. Menin takas sänkyyn, enkä meinannu millään nukahtaa uudestaan, kun sade häiritsi. Sit tietysti vielä hetken päästä ensin välähti, oikein isosti ja sen jälkeen jyrisi niinku olis pommi pudonnu keittiön ikkunan alle. Olin hetken niin varma, etten selvii hengissä. Sit piti paniikissa nousta sammuttamaan tietokonetta ja rauhottelemaan eläimiä. Sit meni varmaan vielä puol tuntia ennen ku nukahdin uudestaan.

Ja nyt väsyttää.

Mukava puhelu. Puol tuntii =)

Mua huolestuttaa. Imuroin ja leikkasin nurmikon, kun ei ollu parempaakaan tekemistä. Mitä mulle on tapahtumassa!

Sit kävi tietty niin hienosti, kun katoin, että jaaha, hyvä sauma käydä leikkaamassa ruoho, niin eikös sitä sitten alkanu sataa ihan kunnolla, ku sain lykättyä leikkurin tohon köökin ikkunan alle. Aattelin, et en piru vie kyllä kiikuta sitä vehjettä takas, varastoon ku sain sen käyntiinki ilman taistelua. Sit kastuin ihan toden teolla, ku siirryin tohon varsinaiseen pihaan. Mut onpahan lyhyt nurtsi, nii kerta.

Elukat oli kyllä kiukkusia, ku ne joutu olemaan sateessa muutaman minuutin.

Ja mul on just joku ikävän tapanen olotila päällä.