Aamulla olin vähän myrtsinä. P lähtee tänään laskureissulle ja meillä piti olla eilen mukava koti-ilta, mut mä tietysti nukahdin vaikka kuinka aikasin. Harmitti ihan hulluna vielä aamullaki. Pääsin yli asiasta, kun jutusteltiin vielä ennen mun töihinlähtöä. Nyt katse kohti loppukuuta, kun me lähdetään Helsinkiin ja mennään taas Klaus K:hon viettämään oikein luksusaikaa =)
Tuli vielä vähän parempi mieli siitä, kun opinnäytetyön ohjaajaope oli sitä mieltä, että mun kirjottama teksti oli ihan kunnossa. Ei sillä ollu mitään huomautettavaa! Hiukan hienoa! Motivaatio kasvoi aika reilusti, kun tuli sellanen olo, et kyl mä tän osaan. Ihan turhaan stressaan siitä, et oonks osannu kirjottaa oikein. Sit se opettaja anto vielä vinkkejä, miten voin muutamia asioita käsitellä. Se on kyllä kerrassaan ihana ohjaaja, kun se viitsii oikeesti perehtyä. Eikä tarvii koskaan odotella kauaa, että se vastailee kysymyksiin tai kommentoi tekstiä. Meil on porukka töissä ainaki sen verran kiireistä, että jos pyytäisin niitä tarkistamaan tota mun työtä niin siihen menis kuukausi aikaa. Kivempi luetuttaa jo kertalleen arvioitua työtä niillä sit, kun ne vaan ehtii lukea.
Nyt mä taidan alkaa töihin!