Päätin lähtee äidin luo evakkoon ainaki päiväks. Nua muurahaiset tunkee jo sohvalle ja sohvapöydälleki. Ostin muurahaisansoja, mistä pitäis muurahaiseen jäädä myrkkyy ja kulkeutuu sit sinne pesäänki, mut noita pirulaisia on nyt niin paljon, ettei ne vaikutukset varmaan ihan hetkessä näy. Eilenki illalla sai jatkuvasti huidella muurahaisia pois sohvapöydältä ja myöhemmin vielä sohvaltaki. Hiukan etovaa! Nukahdin tähän sohvalle ja sit aina välillä joku kutitteli kädessä tai jalassa. HYI! Eikä ne mun suolaesteet auttanu. Nää ihan suvereenisti vaan käveli sen suolan yli.
Mun on pakko soittaa tiistaina isännöitsijälle, et alkaa olla mitta sit aika täynnä tätä muurahaisten kanssa tappelemista. Se tietysti sanoo vaan voivoi eikä oo hänen ongelmansa ja käskee soittaa talonmiehelle joka kolmen viikon päästä ehkä suvaitsee tuoda muutaman muurahaisansan lisää... Olis kyl syytä löytää nyt ostamiskelponen talo ja vähän äkkiä, koska mä en halua enää asua täällä hetkeäkään. Huomenna kyllä muutan P:n luo ennen ku se tulee sieltä reissusta. Ikävää vaan, että kissat silti pitää jättää tänne. Niitä ei onneks näytä noi murkut kovinkaan paljoo silti häiritsevän.
Ainoo ilo tällä hetkellä on se, et mul on äiti ja isä, joiden luo voin lähtee pitämään lomaa muurahaisista. Sit P tulee huomenna illalla, sitäkin on jo kauhee ikävä. Maailman eniten odotan kuitenki ens perjantaita ja lauantaita, ku päästään hemmottelemaan itteemme Klaus K:hon. Siellä ei ainakaan pitäis olla muurahaisia...