IRC-Galleria

Olen todella aikaansaava: oon ollu töissä kahdeksasta yhteentoista ja oon hakenu lehden ja tyhjentäny ja täyttäny tiskikoneen. Oon kyllä yrittäny tota mun projektiakin saada etenemään, mut jotenkaan en pysty yhtään keskittymään siihen nyt. Ärsyttää. Testailin sitä kyllä vähän ja joiltakin osin se toimii paremmin eilisen säädön jälkeen. Pari juttua pitää kuitenki vielä tarkistaa ja mahdollisesti korjata.

Nälkäkin olis. Mulla on tuolla jääkaapissa kyllä yks mustikka-vanilja-kerroskiisseli, mut taidan kyllä säästää sen jälkiruuaks tai kahvitauolle. Lounas on aina niin vaikee, kun mielikuvitus loppuu eikä sit tiedä, mitä söis. Einekset ei oikeen tahdo laskee ja grillillä ei halua käydä, ku ehkä just ja just perjantaisin ja pelkkää salaattiakaan ei viittis aina syödä. Nyt mun tekee kuitenki mieli semmosta valkosipulileipää, jota saa tosta sokoksesta sellasissa purkeissa. Sellanen pitää ostaa.

Oon koko ajan väsyny ja stressaan. Se johtuu tasan tarkkaan tosta muutosta. Oon saanu soitella ympäriinsä ihan tajuttomasti ja järjestää asioita. Kaikki on kyllä siis muuten sujunu ihan niinku on pitäny, mutta siellä asunnossa on ollu pientä korjailtavaa ja huollettavaa vielä ja siitä oon joutunu perään soittelemaan useempaan otteeseen. Nyt vieläki on muutama asia mun autopaikkaan ja varastoon liittyen auki ja kaiken kukkuraks äiti painostaa kysymään voiko mun jääkaapin vaihtaa jenkkikaapiks. Kysyin jo kerran ja mulle sanottiin, että todennäkösesti sitä ei suostuta vaihtamaan. Tiedän kyllä, et ne ei varmaan mielellään ala tollasia ns. hankalampia asioita tekemään, mut tiedän myös sen, et jos mun pitää varastoon hommata joku pieni pakastin, se on musta ihan helvetin hankalaa (ts. rasittavaa) joka päivä hakee sieltä pari palaa leipää sulamaan tai jotain. En mitenkään käsitä miks ajatellaan, et yksin asuva ihminen ei tarvii pakastinta vaan helvetin suuren jääkaapin! Mulla on nyt puolet pienempi ja sinnekin jää aina paljon tilaa, vaikka ostaisin mitä. Leivät pakastan aina siks, ku syön mieluummin tuoretta, ku viikon pöydällä seisonutta leipää. Tarttee kaikki leivätki myydä jossain helvetin jumbopakkauksissa niin, että kestää 1½ viikkoa, että saa yhden pussillisen syötyä. En jaksa alkaa ravaamaan varastossa, joka on toisella puolella koko rivitaloaluetta, joka päivä hakemassa paria leivänpalaa. Argh! Mutta en sit toisaalta haluais taas soittaa ja motkottaa jostain ja pyytää jotain, ku kaikki asiat muutenki tuntuu olevan niin vaikeita, etteiviittijaeikerkee. Äiti käski pyytää vielä vaatehuoneeseen jotain hyllyjäkin lisäks. Joo. Ei. Olishan ne hyvät, mutta yllämainitusta syystä en sellastakaan haluais pyytää. Mulle kelpais vähempiki, äidille taas ei ja se ei ole edes tonne muuttamassa!!!!1 En tajua. Perkele, että risoo. Olis vaan jo ens viikon keskiviikko, sillon olis jo muutto tehty.

Ja mikä hienointa: joudun nyt olee porukoilla evakossa, ku vanhassa kämpässä rempataan pesuhuonetta. Voi helvetti sitäki! Remonttimies soitti toissapäivänä, että he alottas nyt hommat siellä ja kysy saako sinne mennä. Sanoin, että siitä vaan ja voin itekki mennä äidin luo sen remontin ajaks, et saavat rauhassa levittäytyä sinne. "Juu eiei emmää sitä tarkottanu, kyl siellä sit ihan asuu voi, vaik siel remontoidaanki". Nii, kyl mä tietty mieluusti asun asunnossa, jossa ei oo lavuaaria eikä peiliä vessassa, suihkussa ei voi käydä ja pesukonettakaan ei voi käyttää, koska se pesuhuone on käännetty suurinpiirtein ylösalasin. KYL SIEL ASUU VOI!!!!!11 Paitsi et en muuten oo asumas.

Emmä tiiä miks tästä tuli nyt näin vihamielinen.