IRC-Galleria

Manne nukku eilisen päivän rauhassa, kun me oltiin töissä. Kotona saatiin sitten heti ruveta siivoomaan, kun raukka oli oksentanu useampia kertoja pesuhuoneessa ja kodinhoitohuoneessa. Se nukku vielä ihan sikeesti, kun me siivoiltiin. Jossain kohtaa se vähän nosti päätään ja koitin tarjota sille vettä, mutta ei kelvannu. Sen naamakin oli ihan oksennuksessa. Pyyhin sitä vähän ja annoin toisen jatkaa unia. Illan kuluessa Manne liikkui sen verran, että se tuli kodinhoitohuoneesta keittiöön. Se meni keittiön pöydän alle nukkumaan, ja nukkui siellä niin kauan, että me vietiin se takas kodinhoitohuoneeseen, kun oltiin ite menossa nukkumaan. Koitin antaa sille vielä vettä ja vähän kermaviiliä, mutta ei se hyväksyny oikein kumpaakaan. Kermaviiliä maistoi hiukan, kun tyrkkäsin sitä vähän sen poskelle. Manne meni pesuhuoneeseen jatkamaan unia. Sen takapäästä tuli vähän verta, ja mä mietin, että miten pystyn jättämään sen sinne nukkumaan. Istuin puolisen tuntia pesuhuoneen lattialla kattelemassa kissaa ja olin niiiiiin huolissani, kun se oli niin kamalan nuutunut. Ei meillä yleensä kissat oo niin tokkuraisia nukutuksen jälkeen ollu. Kävin silittämässä Mannea ja se kehräs. Ajattelin, että kyllä se varmaan siellä sit pärjäilee. Ja tulin siihen tulokseen, että se paha tulehdus ja lääkärissä annetut piikit sitä varmaan väsyttää. Että se on yksinkertasesti vaan tosi väsynyt, eikä suinkaan kuolemansairas kuten annoin itseni kuvitella.

Aamulla Manne oli kodinhoitohuoneen puolella nukkumassa ja heräs kyllä heti, kun mentiin sinne kattomaan. Se oli vähän oksentanu pesuhuoneeseen ja lattioilla oli punertavia lammikoita. Kissa lähti kyllä heti liikkeelle, mut aika huojuvaa oli meno vieläkin. Se meni koiran vesikupille juomaan. Oma olo helpottu hiukan, ku näki sen juovan ihan omatoimisesti. Manne joi aika paljon, ja se oli tosi hyvä, koska se oli kuitenkin eilen kuumeinen ja väsyny. Jospa se siitä piristyis vähitellen. Takapäästä tiputteli koko ajan verensekasta nestettä. Joka askeleella tuli tippa lattialle. En oikein tienny, et onko se hyvä vai huono asia. Me laitettiin Mannelle antibiootti ruuan sekaan, mutta ei sille maittanu se lainkaan. Eikä ollu maittanu vieläkään, kun P kävi kotona päästämässä nuohoojan käymään. Nuohoojaa odotellessa se soitti eläinlääkärille ja varmisteli, että eihän pidä kissan olotilasta huolestua ja sieltä rauhottelivat, että kaikki on niinku pitääkin. Mitä enemmän nestettä tulee pois, sen parempi. Se tulehdus oli tosi paha, ja on tosi hyvä, että neste pääsee poistumaan rakosta. Vähän siivoomistahan siitä tulee, mutta hällä väliä. Lääkäristä annettiin ohjeet, että jos kahteen päivään pissaa ei näy eikä kuulu ja kissa ei syö eikä juo, niin pitää viedä sitten lääkäriin. Siellä annetaan ruokahalua kasvattava piikki, antibiootti ja nesteytystä. Ne oli siellä kovin positiivisella mielellä nyt kuitenkin, kun Manne oli aamulla juonu ite. Toivottavasti sille alkaa ruokakin maittaa, että saadaan ne antibiootit annettua. 20 päivän kuurista pitäis selviytyä.

Paistoin eilen kissoille broilerin paistijauhelihaa iltapalaks. Kissalapsi ja koira oli ainoot kiinnostuneet siitä sapuskasta. Kyllä kai kissat silti sitäkin alkaa syödä, kun ne tajuaa, että muuta ei tipu. Pakkasessa on varastossa vielä lihasuikaleita ja jääkaapissa kermaviiliä. Eiköhän me niistä keksitä joku jokaista kissahenkilöä miellyttävä kokonaisuus :) Elvis ja kissalapsi on ollu vähän kummissaan, ku isoveli on niin vaisu. Ne käy sitä nuuskimassa aika ajoin. Sit kissalapsi oli eilen ehkä ihanin, ku istuin siellä pesuhuoneessa yksin. Se tuli siihen kans. Kiersi vähän aikaa mun lähellä ja lopulta istu mun viereen. Hän otti osaa isoveikan vahtimiseen ja tuli sanomaan mulle, et ei täs mitää hätää.

Odotan jo iltapäivää kauheesti. Näkisin, et onko Mannen olo muuttunu taas parempaan päin. Mitäköhän herkkua sille keksis, et se piristyis?