IRC-Galleria

Tänään puin jalkaan farkut, joita en oo käyttäny liki puoleentoista vuoteen sen takia, että ne on ollu liian pienet. Nyt mahtuu! Vieläkin on vähän varaa laihtua, mut kehtaanpa kuitenki käyttää näitä nyt. Vähän oon onnellinen :))))

Eilinen ratsastustuntiki meni ihan hienosti, vaikka sitä etukäteen jännäsinkin. Nyt on alla taas sellanen polle, jonka kanssa en yleensä jostain syystä tuu lainkaan juttuun. Onneks suju, jäi hyvä mieli. Ratsastettiin sitä paitsi ulkona, ekan kerran tänä keväänä. Siihen kentälle tuulee aina, mut oli silti aika miellyttävää ratsastella siinä auringonpaisteessa. Ja tilaakin oli paremmin ku maneesissa.

Äsken oli yhteispalaveri töissä. Pomo piirsi fläppitaululle diagrammin stressitasoista. Tasot olivat kiva, normaali, stressi ja paska. Kyllä, paska. Meidän pitäis pystyä tekemään töitä jossain normaaliolotilan ja stressin välimaastossa, niin työteho ja tuottavuus pysyy hyvinä. Joskus varmaan käydään siellä paskatasollakin, mutta pieninä pätkinä se vaan antaa boostin työn tehokkuuteen. Nyt kun firma kasvaa ja kehittyy kovalla vauhdilla, asiakkaita tulee ja työtä on enemmän ku tarpeeksi, niin on vaara, että jos meidän työntekoa ei ohjata kunnolla, nousee stressi sinne paskatasolle. Ja pysyy siellä. Se taas ei ole kenellekään hyödyksi. Pomo vaan painotti, että jos alkaa alkaa ahdistaa, niin hänelle pitää kertoa, et nyt ollaan paskatasolla, ja se vituttaa. Sit on hyvät mahdollisuudet saada tilanne tasattua, tehtävät purettua ja homma rullaamaan eteenpäin. Oli ihan hyvä käydä tällasiaki asioita läpi. Siitäkin huolimatta, et mä en oo ikinä töissä kokenu vaikeeks kertoo, että stressaa liikaa. Yks asia, mikä tässä nyt jännittää, on matkustus. Kaikki täällä joutuu tulevaisuudessa matkustamaan jonkin verran, muutenkin kuin Suomen sisällä. Pomo sano, että pyritään järjestämään matkustelut sen mukaan, mitä tuntemuksia reissaaminen kussakin herättää. Että jos jollekin se matkustaminen aiheuttaa aina stressin lisääntymistä sinne paskatasolle asti, niin ehkä ei oo syytä pistää sitä ihmistä reissaamaan harvase päivä. Mä katson lukeutuvani ihmisiin, joita matkustaminen stressaa ihan tajuttomasti. Toivottavasti mua ei pakoteta ihan joka paikkaan. Ulkomaille yksin lähteminen olis suurinpiirtein kamalinta, mitä vois tapahtua.

Pitäispä pari sertifikaattiakin suorittaa. Kesäkekkerit toukokuun lopulla. Ei mikkää kiireinen ens kuu tulossa *pyörtyil*

Nyt pikapikaa lounasta!