IRC-Galleria

Joulu alkaa olla aika lähellä jo. Vähän liianki lähellä, on vähän sellanen kutina, että saattaa tulla kiire :) Toisaalta, itepähän oon tehtävälistani kasannut.

Perjantaina tein ekan satsin joulusuklaita. Ensimmäinen valkosuklaa-annos meni pieleen, suklaa "leikkas kiinni", kun lisäsin siihen alkoholia (eli mustikkalikööriä) mausteeks. Toinen annos kyllä sitten onnistu, vaikka siinäkin suklaa meni vähän rakeiseks. Pitää kehitellä jotain kikkakolmosia, miten sais sen suklaan pysymään hyvänä. Kermaa oisin koittanu, mut se likööri tuppas juoksettamaan sen, eikä netistä häthätään löytynyt mitään pätevää ohjetta. Tummasta suklaasta tehdyt, Marianne crunchilla maustetut suklaat onnistu kyllä erinomasesti. Muutamiin vaan tuli hiukan harmaata pintaan, mitä kyllä vähän ihmettelen. Pitäis kai kokeilla lämmittää sitä silikonimuottia ennen ku laittaa suklaan sinne. Temperoin kaikki suklaat kyllä, niin tuli muuten kyllä oikein hyvän näkösiä ja tuntusia konvehteja. Tein myös sellasii suklaalla kuorrutettuja marmeladeja. Namnam :) Keskiviikkona pitää tehä kierros sukulaisten luona ja viedä suklaatervehdykset mukana.

Lauantaina kipasin jouluostoksilla, löysinkin P:lle ihan kivan lahjan. Vaatetta ostin, kuten jo etukäteen sille lupailinkin. Toivottavasti on mieluinen :) Pipolle ja omistajalle löysin kans pienet joulututut tallille vietäväks ja siskollekin ostin pienen lahjan. Illalla leivoin jokusen rahkapullan. Niist tuli valtavia :D Siinä samalla sitten suoritettiin hiukan joulusiivousta, P pesi saunan ja pesuhuoneen, mä kiillotin vessan, vaihdoin kaikki pyyhkeet ja pyyhin keittiön kaapit, tasot ja koneet sekä eteisen peilikaapit. Pesin kunnolla kodinhoitohuoneen lavuaarinki. Vessaan laitoin äidiltä lahjaks saadun PartyLite tuoksuöljypullon, ja oottelen tässä, et joulusiivous saadaan loppuun, niin voin laittaa sen Mytologia Hurricanenkin johonkin esille. Se pysyy paketissa niin kauan, et on siistiä :) Siivouksesta uupuis vielä pölyjen pyyhintä, imurointi ja lattioiden pesu.

Eilen oltiin anoppilassa pitkästä aikaa, ja he lupas tulla joulupäivänä meille kylään. Työvoitto \o/ Ja kovin mukavaa, kerrankin saadaan laittaa heille ruokaa eikä päin vastoin :)

Ja joo, sit mä leivoin eilen illalla vielä pipareita. Vähän meinasin menettää hermoni, kun tein piparkakkutalon osia. Toi "meidän suvun" piparkakkutaikina on aika hankalaa leivottavaa, tahmeeta ja tarttuvaa. Ei ollu kauheen helppo pitää niitä talon palasia oikeessa muodossa ennen uuniin laittamista :D Onneks oli isäntä avustamassa, niin neljät kädet sai ihan hyvää jälkee aikaseks. Mut oli kiva leipoo vaihteeks tolleen, että tuli paaaaljon isoja paloja + tietysti vielä alunen sille talolle. Ei paljoo pienii pipareita tullutkaan, toisin ku viime vuonna. P vielä teki viimisestä taikinakökkäreestä aitatolppia ja lautoja. Katotaan, millanen mökki saadaan koottua :D Tänään pitäs ehkä keritä koristelemaan ne osat (ja tehä toinen satsi suklaita).

Sit vähän ikävämpää asiaa. Tai en tiiä ikävästä, mut mä järkytyin, kun äiti kerto.

Mulla on yks lapsuudenystävä, jonka kanssa oon ollu koulussa samalla luokalla ala-asteen ja osan yläasteesta. Myös tämä mun entinen kaveri, josta oon kertonut täällä, on ollut meidän kanssa samalla luokalla. Oon aina tienny, että tää mun ex-kaveri ei oo tykännyt tästä mun lapsuudenystävästä, ja se on ilmennyt kouluaikoina mm. niin, että ei oltais voitu mennä samaa matkaa pyörällä kouluun. Tän mun lapsuudenystävän vanhemmat oli ollu kylässä meidän isän ja äidin luona, ja ne oli kertonu, että tää mun ex-kaveri on kiusannut sitä mun lapsuudenystävää koulussa. Siinä on ollu mukana muitakin tyttöjä, mutta kuitenkin. Ja se kiusaaminen on sen verran vakavaa ollut, että sitä on puitu rehtorin ja opettajien kanssa. On ollu henkistä kiusaamista, mut sit myös fyysistä. Esim. liikuntatunnilla lyöty sählymailoilla jalat mustelmille. Koskaan se mun lapsuudenystävä ei oo niistä asioista kotona puhunut oma-alotteisesti, mutta äiti on nähny jäljet. Ja mikä kamalinta, mä en oo koskaan tiennyt tästä! En oo koskaan edes arvannut, että mitään tollasta on tapahtunu. Oon sentään aika monta koulumatkaa kulkenu ja koulupäivää viettäny tän lapsuudenystävän kanssa.

Nää kiusaamiset on tapahtunu varmaan ~15 vuotta sitten, ja nyt vasta ekan kerran tän ystävän vanhemmat on maininnu siitä meidän perheelle. Tai varmaan ylipäätään kenellekään. On varmasti ollut ihan hirveetä sillon. Molemmat äidin kans mietittiin, et oltaispa tiedetty. Olisinpa mä tienny, niin olisin sillon jo voinu valita paremmin seurani. Ja sit taas toisaalta... kun nyt tätä ex-kaveria ja sen käyttäytymistä miettii, niin en yhtään ihmettele. Silti aika järkyttävää, että jostakin ihmisestä, joka on ennen ollu läheinenkin, paljastuu tommosia asioita. Oon vatvonu tätä asiaa päässäni jo lauantaista asti, ihmetyttää edelleen ja oon vaan jotenkin ihan tyrmistyny, et miten tollanen on voinu mennä multa niin ohi, miten sellasta on voinu edes tapahtua. Ja miks just se mun lapsuudenystävä, miksen esimerkiks minä? Huhhuh. Täytyy ehkä purkaa sydäntä siskolle.

Siitä puheen ollen, me mennään tänään yhdessä syömään. Minä, sisko ja ystävämme M <3 Onkohan ees parempaa? :)

Iltasella sitten kuusen haku, pipareiden koristelua, suklaiden tekoa, huomenna ratsastusta, keskiviikkona ruokien laittoa, kuusen koristelua, kaikenlaista!