On taas jo torstai. Kohta on viikonloppu, eipä jess! Eilen olin kynsihuollossa ja nyt on ihkut kullankeltaiset ranskikset ja koristeena hiukan hiekanväristä hilettä. Ja huomenna päivällä mulla on kampaaja, ja lauantaina sitten suunnataan heti aamusta kohti Helsinkiä. Siellä sitten iltapäivällä vuorossa häät :)
Mun pitäis muistaa pestä mekkoon kuuluva bolero vielä, havaitsin, että siinä on jotain likaa. Hmph. Ja samalla vois tarkistaa, että kaapista löytyy sopivat sukkikset. Mä niin vihaan sukkiksia, mut ei voi juhliin ilmankaan mennä. Hääparille on kortti vielä ostamatta, lahjaa ei onneks tarvii miettiä, kun toiveena oli rahaa.
Ihmettelen kovasti sitä, kun jotkut ottaa rahalahjatoiveen tai lahjalistan jotenkin loukkauksena. Miksi? Jos pariskunta on ollut ja asunut yhdessä jo hyvän aikaa ennen häitä, on kaikkea tarpeellista tavaraa todennäkösesti ihan riittävästi. Kivempi se ois saada vähän rahaa säästöön ja käyttää se sitten tilaisuuden tullen johonkin sopivaan kohteeseen, matkaan tai uusiin huonekaluihin, tai mihin nyt ikinäkään, tai vaihtoehtoisesti toivoa lahjaksi jotain sellaista, mitä ei ole itse ehtinyt tai raaskinut ostaa (esim. hyviä veitsiä). Mun mielestä on vaan huojentavaa, jos parilla on jotain toiveita, lahjan ostaminen voi nimittäin joskus olla tosi hankalaa. Ja miks niitä toiveita ei vois sitten kertoa valmiiksi, kun joku kysyy kuitenkin? Olkoonkin, että tärkeintä varman on se, että vieraat saapuu vaan paikan päälle ja osallistuu juhlaan :)
Mua ei vieläkään jaksais huvittaa työt loman jälkeen.