IRC-Galleria

Ja oikeestaan tuntu siltä niin kuin en olis koskaan pois ollutkaan! Mitä nyt näyttö, näppis ja hiiri oli lähteneet työpisteeltä kävelemään. Luulin läppärin telakan noudattaneen esimerkkiä, mut se löytykin mun omasta laatikostosta lopulta. No, ei mulla silti ihan typötyhjä se pöytä ollu: siihen oli mua varten jätetty firman mainosvesipullo, pieni ensiapupakkaus ja päivitetty lista työtovereiden puhelinnumeroista :)

Nepuli oli ollu tyytyväisenä mummin hoidossa ja he oli käyny kahdesti leikkipuistossaki. Siel oli toisella kertaa ollu joku samanikänen kaverikin. Mukavaa. Meidän lähistön puistois on aina ihan hiljasta. Tai sit me käydää väärään aikaan.

Olin kotiin saavuttuani aika tehokas. Tein meille huomiseks lounaan valmiiks, siin sivus lämmitin Nepulle sapuskaa. Tiskailin sotkuni, keitin meil nuudeleita jämäkastikkeen kaveriks. Leikitin Nepuu. Sit oliki jo iltapuuron vuoro. Ruokin kissat ja koiral on ruoka tos valmiina odottamas. Puol tuntii sit vein typyn sänkyyn. Hän oli vähän ehkä yliväsyny, kun päivän rytmi oli vähän vaihtunu hiukan aikasemman heräämisen ja ulkoiluvoittoisen aamun takia. Mut nyt on sentää jo meno rauhottunu, enää monitorista ei näy sängynlaitoja ympäri kiertävää apinaa vaan takapuoli pystysä nököttävä pieni tyttö :)