IRC-Galleria

On käyty P:n vanhempien luona ja mun mummun synttäreillä. Seuraavaks meille tulee yks P:n kaveri käymään ja sit kello onki jo vaikka mitä. Mun pitäis vielä jaksaa katella oparijuttuja ja vähä muitaki kouluhommia. Pitää oikein pinnistellä, et sais edes jotain järkevää aikaseks. Muuten tulee tosi huono omatunto, kun koko viikonloppu on menny kaikissa kivoissa hömpötyksissä.

Täytyy sanoa, että Klaus K:n sviitti oli aika mahtava.

Me oltiin tänään tunnilla vähän parempia ku muut ja tehtiin vaan kaikkia hienoja hyppyjä (siis etu- ja takapäät lensi sekä yhtä aikaa että erikseen...), peruutuksia ja muuta venkoilua.

Sillä hevosella oli kyllä täys perseilypäivä.

Hassua, miten tuntuu, et joitakin asioita pitää vaan loputtomasti odottaa. Ihan epätodellinen olo, kun huomenna tosiaan mennään hakemaan niitä sormuksia ja hetki sitten tuntu, että se 2kk mikä niiden valmistamisessa meni, kestää ikuisuuden. Muutenkin sellanen jännittävä tunnelma, kun jotenkin pää sanoo, ettei tällanen oo todellista ollenkaan =)

Nyt mä aion kaventaa jälleen yhdet farkut, että saan ne pakata matkalle mukaan. Pitäis muutenkin tästä kerätä vähän tavaroita valmiiks, kun oon Ruosniemessä käymässä ja illalla meen tallille eikä sit enää oikein ehdi. Me lähdetään kohti Helsinkiä ajoissa huomenna aamulla. Viedään vaan koira äidille hoitoon. Olis enää päätettävä, että mitä otan mukaan... Matkavaatteet ja sit iltaa varten vähän jotain siistimpää. Samoin toiset kengät pitää valita. Vähän jotain meikkejä ja koruja kai otettava mukaan, et saan juhlan kunniaks hiukan laittautua. Onneks ollaan Helsingissä vaan yks yö, muutenhan olisin ihan pulassa :D

Kauhee tuuli! Kauhee lumipyry! Psätti ei toimi! Mul on koulua tänään! Eiiiii!

Jaajuu :D Sain P:ltä tuliaisiks jättikokosen husky-pehmolelun. Pojat oli nimenny sen Nils Aslakiks (muistinkohan oikein?), vähä se oli ihana! Heku ei kyl tykänny siitä. Sen häntä meni koipien väliin ja se alko murisee. Senpä takia Nils Aslak vietti yönsä vaatehuoneessa =)

Nyt on kämppä sit ihan asumiskelvoton. Muurahaiset on keittiössäki jo. Tuli kyllä niin mitta täyteen niitä ötököitä eilen, et ei mitään rajaa. Ainoo paikka, missä en oo nyt muurahaisia nähny on tuulikaappi. Huonosti menee... Soitan tänään sille isännöitsijälle ja sanon, etten tosiaan oo asumas niiden kaikkien muurahaisten kanssa siellä. Oon kaikki kotikonstit käyttäny niiden karkottamiseen ja ostanu niitä ansojaki ties kuinka monella kympillä jo kevään aikana. Ei tää nyt käy.

Päätin lähtee äidin luo evakkoon ainaki päiväks. Nua muurahaiset tunkee jo sohvalle ja sohvapöydälleki. Ostin muurahaisansoja, mistä pitäis muurahaiseen jäädä myrkkyy ja kulkeutuu sit sinne pesäänki, mut noita pirulaisia on nyt niin paljon, ettei ne vaikutukset varmaan ihan hetkessä näy. Eilenki illalla sai jatkuvasti huidella muurahaisia pois sohvapöydältä ja myöhemmin vielä sohvaltaki. Hiukan etovaa! Nukahdin tähän sohvalle ja sit aina välillä joku kutitteli kädessä tai jalassa. HYI! Eikä ne mun suolaesteet auttanu. Nää ihan suvereenisti vaan käveli sen suolan yli.

Mun on pakko soittaa tiistaina isännöitsijälle, et alkaa olla mitta sit aika täynnä tätä muurahaisten kanssa tappelemista. Se tietysti sanoo vaan voivoi eikä oo hänen ongelmansa ja käskee soittaa talonmiehelle joka kolmen viikon päästä ehkä suvaitsee tuoda muutaman muurahaisansan lisää... Olis kyl syytä löytää nyt ostamiskelponen talo ja vähän äkkiä, koska mä en halua enää asua täällä hetkeäkään. Huomenna kyllä muutan P:n luo ennen ku se tulee sieltä reissusta. Ikävää vaan, että kissat silti pitää jättää tänne. Niitä ei onneks näytä noi murkut kovinkaan paljoo silti häiritsevän.

Ainoo ilo tällä hetkellä on se, et mul on äiti ja isä, joiden luo voin lähtee pitämään lomaa muurahaisista. Sit P tulee huomenna illalla, sitäkin on jo kauhee ikävä. Maailman eniten odotan kuitenki ens perjantaita ja lauantaita, ku päästään hemmottelemaan itteemme Klaus K:hon. Siellä ei ainakaan pitäis olla muurahaisia...

Tuun porukoilta kotiin myöhään ja väsyneenä. Mitä näenkään eteisessä? Muutama kymmenen muurahaistahan siinä vaeltelee epämääräsesti sinne sun tänne. Niitä sit siivoomaan pois ja levittelemään suolaa esteeksi joka paikkaan, josta ne mahdollisesti saattaa tänne sisälle kulkeutua. Ketuttaa. En nähny yhtään sellasta paikkaa, mistä niitä tulis, mut niitä on kuitenki täällä taas ihan hitosti. Olohuoneessa ja keittiössäki, ne on vaan tullu jotain muuta kautta taas, ku oon töötänny edelliset reitit täyteen suolaa. Tästä sohvalta, ku kattelee ympärilleen niin kymmenkunta muurahaista vilistää menemään lattialla. Että ne voi sit etoo mua niin paljon. Ne pysy poissa noina lämpimimpinä päivinä, mut nyt pakkasta on melkein -10 astetta niin tietysti ne tunkee sisälle. Mä niin paljon haluan pois tästä kämpästä, vihaan tätä. Emmä haluu jakaa tätä kaiken maailman öttiäisten kanssa. Mua inhottaa. Ja nyt mua kaiken lisäks vaan vituttaa niin tajuttomasti, ettei oo enää unikaan.

Haistakaa itte.

Ihan vetelä olo eilisen ratsastustunnin jäljiltä. Pähkäilen, että pitäiskö silti mennä tänäänkin ratsastamaan, kun on noin kaunis ilmakin. Ehkä myöhemmin iltapäivällä jaksais/pystyis, kun oon ensin kotona vähän lukenu oparimateriaalia, imuroinu ja käyny koiran kans mukavalla lenkillä. Eilen tunnilla Musse oli kyllä taas niin hönö ja sen kanssa piti tosiaan tehdä töitä. Olin ennen tunnin loppua jo ihan poikki. Mut tunti oli kyllä erittäin hyvä, Musse toimi oikeastaan niinku ajatus kaikissa muissa tehtävissä paitsi laukkakäännöksissä, joissa se yritti vähän sikailla ja purnata vastaan. Pysyin kuitenki kyydissä.

Oli muuten mukavaa nukkua rauhassa, kun ei tarvinnu herätä kellon soittoon. Heräsin silti jo ennen kymmentä, ja se on ihan kiva, että ei mee koko päivä ohi. Tänään ei oo edes mitään kovin tärkeetä tekemistä. Ainoo on se, et pitää käydä tallilla. Illalla meen isän ja äidin luo.

Eilen totesin, et on aika orpoa täällä kotona ilman P:tä. Ensinnäkin on hiljasta, ja sit ei voi näitä höpöjuttuja jakaa kenenkään kanssa. Eläimet ei luonnollisesti reagoi niihin ihan samalla tavalla ku P =) Kuitenki tehdään ruoka yhdessä ja nauretaan ohjelmille yhdessä ja tehdään vähän sitä sun tätä yhdessä. Nyt tuntuu ihan oudolta, kun on ollu monta päivää niin hiljasta. Koira sentään öisin nukkuu ihan mussa kiinni, niin sänky ei tunnu ihan niin tyhjältä =)