IRC-Galleria

Viikon viiminen työpäivä. Oonpahan huojentunu, kun on neljän päivän vapaat :)

Sit mua hiukan jännittää, kun sovin "kehityskeskustelun" ens viikoks pomon kanssa. En oikein uskalla ajatella mitä siitä tulee. Kannan joteski kauheesti kaunaa entistä tj:tä kohtaan, sen suhtautumisesta minuun ja mun työpanokseen. Mulla on monta asiaa, mistä haluan keskustella. Enkä tosiaan oo menossa siihen keskusteluun mitenkään raivareissa, vaan kerrankin puhumaan sellaselle ihmiselle, jonka tiedän ottavan asiat tosissaan ja tarvittaessa tarttuvan niihin. Tälle pomolle voin ainakin sanoa tasan samat asiat ja vaikka enemmänkin ja se taatusti vastaa jotain muutakin kuin "kiitos asiallisesta palautteesta" tai "mulla on tässä nyt vähän kiire, että palataan myöhemmin asiaan".

Käytiin eilen kaupas. Mentiin Fiatilla, kun ajateltiin, että se tykkäis siitä, et sillä hiukan ajellaan. Se käynnistykin ihan hyvin. Eka Mustiin&Mirriin ostamaan ipanoille ruokaa, reissu kesti ehkä 10min ja sit piti mennä vielä Cittariin. Auto ei meinannu käynnistyä. Molemmat oltiin silleen vähän wtf. Ei uskallettu ottaa riskiä, et se ei käynnisty kaupasta lähtiessä, joten ajettiin kotiin ja vaihettiin Passattiin :D Ja uudestaan kauppaan! Taloudellista.

Tehtiin vähän pääsiäistä varten ostoksia. Yksi Mignon-muna meille puoliksi, wohoo, ja pikkupussi niitä kivoja pastellinvärisiä M&M'sejä ja sitten karitsan sisäfilettä ja porkkanakakkuaineksia. En vielä tiedä syödäänkö me juhla-ateria huomenna vai lauantaina, kun P lähtee lauantai-iltana Lyngeniin.

Se tietääki sitte taas viikkoa yksin kotona. Onneks on kevät ja valoisaa, niin ahdistaa piiiikkusen vähemmän. Jos parista vapaapäivästä pyhittäis kunnolla aikaa eläinten ulkoiluttamiseen. Koira kainaloon ja Yyteriin ja sit kissat remmiin ja pihalle. Kiiiissojen ulkoilutukseen kaipaan kyllä kaveria, et innokkaat vapaaehtoset (eli täti!) voi ilmottautuu mulle! Tai kyllähän niitä yksinkin ulkoiluttaa, mut mun sydän niin särkyy, ku joutuu ensin jättää toisen kissan yksin sisälle ja sit se silmät suurina katsoo mua silleen "Miks mä en pääse? Miks toi pääsee?" ja sit alistuneena siirtyy keittiön pöydälle katteleen ulos ikkunasta, kun kaveri ulkoilee.

Sitte vapuks on tiedossa pihatalkoot kaverin perheen kotitilalla. Mukavaa puuhaa eikä tarvii olla yksin kotona :) P tulee kyllä kotiin sillon la-su välisenä yönä. Sunnuntaina wapputorille vähän osteleen metrilakua. Ellei tarvii lähtee hakeen äitiä ja isää lentokentältä. Siellä ne mokomat lekottelee Espanjan auringon alla. Olen kade!

Nyt, kun ei oikeastaan oo enää luntakaan, voi alkaa odottaa kesälomaa. Eihän siihen kovin pitkä aika enää olekaan. Ainakaan toivon mukaan. Meillä ei ole vielä noita lomia vahvistettu, mutta yleensä on saatu pitää sinä ajankohtana kuin ollaan toivottu. Nyt ois toiveissa heinäkuun tokasta viikosta eteenpäin ja jännityksellä ootetaan kuinka käy :)

Lomasuunnitelmia ruvettiin miettimään tänään aamulla. Koska meil on joulukuulle jo ensilumireissu Rukalle varattuna, meil olis mahdollisuus mennä kesän aikana saman tasoiseen majoitukseen yhtä pitkäks aikaa ihan ilmaiseksi. Saarualla tosiaan hissit pyörii kesäkuun puoliväliin, mutta enpä nyt tiedä tuleeko sinne reissuun suksien kans lähdettyä. Periaatteessa vois mennä vasta virallisella kesälomallakin Rukan maisemia ihastelemaan muutamaks päiväks.

Mutta toisaalta muunkinlainen matkailu houkuttelis. Olis hauska lähteä Leedsiin siskoa moikkaamaan muutamaksi päiväksi. Ois kiva päästä viimeinkin näkemään, millanen paikka se on. Oon nähny vaan valokuvia. No, toinen vaihtoehto ois Tukholma, jos päräyttäis auton kans laivalla rapakon yli ja seikkailis vähän siellä suunnalla. Tai en mä tiedä, jos vaikka lähtis Kaunasiin?

Onneks on vielä aikaa miettiä!

Pitää jakaa! Ehkä hauskin kissa ikinä! Ja ihana pullaposki <3

http://www.youtube.com/watch?v=2XID_W4neJo

Eilen Kehräämössä. Parituntinen stand up -setti ja täyttä tykitystä koko ajan. Kasvolihaksia pakotti, kun piti naama jumissa nauraa koko kaks tuntia :D Oli tosi hyvin koottu esitys kyllä, ei tylsää hetkeä eikä paskaa läppää. Toki mukaan mahtui jonkun verran alapäähuumoriakin, mutta onneksi, oi onneksi ihan hyvällä maulla, jos niin voi sanoa. Illan hauskin oli kyllä ehkä sanan "vankkumaton" tutkiskelu, joka lieni ihan spontaani juttu. Ismo ilmoitti olevansa vankkumaton tasa-arvon kannattaja ja alkoi pohtia, mitä vankkuminen oikeastaan tarkottaa. Olen vankkunut tänään jo kolmesti!

Ennen Kehräämöä syötiin Andaluciassa. Vihdoin pääsin siellä käymään sen jälkeen, kun se tuohon uuteen paikkaan muutti. Ruoka oli kyllä mitä mainiointa ja vanha kunnon suklaamarkiisi karvasmantelikastikkeella ei pettänyt taaskaan :) Satuttiin vielä tilaamaan sellasta viiniä, mitä ei oltu ennen maistettu ja täyty kyllä omalle ostoslistalle se lisätä, sen verran hyvää oli. Rypäle oli tannat, se oli ihan uus tuttavuus.

Tänään käytiin Kirjurissa ja keskustassa kävelemässä koiran kanssa. Sää oli mitä parhain tuulesta huolimatta ja tunnin lenkki tuli tehtyä. Oltiin Ice Cream Housen kohdilla ja seisoskeltiin siinä miettimässä reitille jatkoa, kun kohti käveli pari pulsua. Niistä toinen huusi "Jumalauta! Kissa! Eikun koira!" ja aattelin, että kiva, nyt ne tunkee väkisin juttusille, mut onneks kävelivät vaan ohi :)

Kissat ulkoili taas tänään. Koira oli mukana. Elvis oli oma itsensä, nuuski, hiippaili hissukseen ja katseli maisemia, ja otti muutamia kevyitä spurtteja. Heku veti juoksuhepuleita pitkin pihaa ja maisteli kaikkea, mitä maasta sattui löytymään. Kissalapsi hölkkäsi ympäri pihaa ja vimmoissaan kiipesi pihan kumpaankin omenapuuhun :D Siit on kuviakin P:n puhelimes, laitan tänne jossain kohtaa. Kolme varttii me tos pihassa rymyttiin, toivottavasti herra kissaherrat on tyytyväisiä :)

Nyt vois vaikka katsoo vähän Frendejä. Tai jotain :)(:

Verenpaine nousee! Luin ht.netin sennufoorumilla aiheesta "Missä pyörällä pitää ajaa, jalkakäytävällä vai pyörätiellä?"

Onks ihmiset oikeesti niin yksinkertasia? Ei oo, eihän? Ei kun kyllä siellä jalkakäytävällä voi ajaa, kun tietää osaavansa ennakoida ja ajaa rauhallisesti. Autotiellähän se on paljon vaarallisempaa, jos oikein maalaisjärjellä ajattelee, miettii nyt vaikka jotain törmäystä auto vs. pyörä tai pyörä vs. jalankulkija. Mikä logiikka! Sillä samalla maalaisjärjellä vois vaikka lähtee kännissä ajelemaan, kun eihän se mitään haittaa, jos tietää osaavansa ajaa ja ajaa sillai varovaisesti.

Miks on niin vaikea ymmärtää, että laki on laki ja sitä tulis noudattaa? Ei se oo mikään mielipideasia eikä säännöistä pitäis poiketa, vaikka omasta mielestä se jalkakäytävällä ajo olis paljon kivempaa ja turvallisempaa. Miten helppoo liikenteessä oikeesti olis, jos kaikki - siis autoilijatkin - noudattais liikennesääntöjä eikä "ajattelis maalaisjärjellä".

Minäminäminä. Kun minun mielestäni on parempi ajaa siinä jalkakäytävällä niin aivan sama mitä laki siitä sanoo, järkeä saa käyttää! No, sit on turha niristä, jos poliisisetä lyö sakkolapun kouraan tai jonkun onnettomuuden aiheutuessa toteaa syyn olevan siinä pyöräilijässä, joka on lain vastaisesti ajellut jalkakäytävällä kaatuneen mummon yli.

Aja sillä pyörällä joko pyörätiellä, kevyen liikenteen väylällä tai ajotien reunassa. Jos menet sen pyörän kanssa jalkakäytävälle, taluta sitä. Simple as that! Ja opettele risteyskäyttäytyminen, ettet aiheuta turhia vaaratilanteita.

http://www.liikenneturva.fi/vanhat/863/pyorailyesite_suomi.pdf.pdf

Tästä muistui mieleeni eräs henkilö, joka oli näreissään siitä, että poliisi oli sakottanut häntä, koska hän ei ollut pysähtynyt suojatien edessä pysähdyksissä olleen auton viereen vaan ajellut suoraan ohi. Noista sietäis sakottaa melko ahkerastikin, että ihmiset tajuais sen, että niin ei vaan saa tehdä. Se on vaarallista. Huonolla säkällä pyöräilijältä tai jalankulkijalta henki pois, jos tarpeeks lujaa täräyttää. Koska ei niitä kulkijoita vaan aina näe sen toisen auton takaa niin, että huoletta vois painella ohi. Tääkin yks vaan kitisi, että "ei sieltä ketään tullut, voi kauheeta, jos olisinkin ajanut jonkun varpaille, yhyy". Ihan oikein se sakko sulle, älä ulise!

P on taas reissussa. Olin eilisillan yksin kotona. Vähän ahisti taas, mutta tällä kertaa ahdistukseen oli syyllisenä levoton kissalapsi. Tulin töistä kotiin pikapikaa ja vein heti molempia kissoja remmissä ulos. Samaan aikaan en voinut molempia ottaa niin vuorottelin sitten ja koirakin oli mukana touhissa. Ensin kissalapsi oli n. vartin ja sitten Elvis. Ulkoilun jälkeen kissalapsi pyysi päästä vielä tarhaankin, se ampui khh:n ikkunalle häntä ojossa ja miukuen. Tarhassa kumpainenkin kissa sitten viihtyi reilusti yli tunnin, kun tein ruokaa ja kotihommia. Greyn Anatomia oli just aluillaan ja ajattelin päästää kissat sisälle, kun ne oli kerta ikkunan takana jonossa.

Viisi minuuttia oli rauhallista. Ennen ensimmäistä mainoskatkoa kissalapsi oli hypännyt eteisen lipaston päälle noin kolmetoista kertaa ja pudottanut sieltä hissilippuja/liikuntaseteleitä ynnä muuta tavaraa kolmesti. Olohuoneen tv-tasolle se hyppäsi pari kertaa ja yritti antaa tasolla olevalle puhelimelle kyytiä. Syli ei kelvannut, mikään muukaan ei kelvannut. Mainoskatkolla sitten päästin molemmat kissat taas ulos. Yhdeksän jälkeen varovasti kyselin, josko heitä kiinnostaisi tulla syömään. Elvistä kiinnosti. Kissalapsi ei voinut mitenkään syödä, vaan se jurotti keittiön pöydän alla niin kauan, että Elvis oli ehtinyt mutustaa ruokakipot tyhjiksi. Ja sitten se sama mourua ja hyppää -ralli alkoi alusta. Ei auttanut leikitys, ei silitys, ei juttelu, ei mikään. Ja taas mentiin ulos. Yhdentoista jälkeen vasta suostuivat tulemaan sisälle.

Ja joka hetki, kun oltiin sisällä, oli jompi kumpi kissa kuistin ovella jonossa jos vaan satuin hengittämäänkin sinne suuntaan. Ovea avatessani jostain syöksyi aina kissa. Ne mahtuu kyllä suhahtamaan läpi yllättävän pienistä raoista. Oli ehkä pieni virhe käyttää etuovea tuohon uloslähtöön, mutta kun meidän takaovea nyt ei vaan saa auki (tai jos saa, sitä ei saa enää kiinni), koska se on niin kiero.

Hehe, se talon rakentajahan yritti meitä syyttää tästä oven kieroudesta. Se kuulemma on viallinen sen takia, kun me pidetään aina sitä kissatarhan ikkunaa auki, talvellakin. Oli kyllä pakko kysyä, et ootko nyt ihan tosissas. Että ikkuna auki vaan, vaikka ulkona olis -30 astetta. Piti aika kauan vääntää rautalangasta, että ikkuna avataan, kun kissat menee ulos tai tulee sisään, muutoin se on aina kiinni, paitsi ehkä joskus kesällä. No, kun tuo teoria ei toiminut, niin sitten syy olikin meidän ilmalämpöpumpussa, joka tämän rakentajan mukaan on muuttanut talon ilmanpainetta niin, että se vetää ovetkin kieroon. Täytyy kyllä sanoa, että aikamoinen ilmalämpöpumppu meillä! Vai oisko vaan niin, että se ovi on esim. ollut alusta alkaen jotenkin viallinen? Ehei.

Tiistainakin oli hieno ilta. Olin ollu koko päivän ihan tajuttoman uupunut ja sit olin luvannu mennä ratsastamaan kaverin hevosella. Lähdin viiden aikaan ajelemaan ja olin jo valmiiks huonolla tuulella. Eka jouduin hakee hevosen kurasen tarhan perimmäisestä nurkasta, kun se ei kutsumalla tullut yhtään lähemmäs. Harjauspuomin alue oli yhtä kuravelliä ja mun Mounain Horseista meni vähän vettä sisään, rkele. Hevoselta oli vej kenkä irti. Satulavyö ei meinannut mennä kiinni, kun hevonen pullisteli niin pirusti, nyhdin ja nyhdin sitä vastinhihnaa vaikka miten kauan, että sain sen edes siitä soljesta läpi. Niksautin olkapäänikin siinä kiristellessä. Eikä meinannut mokoma vyö kiristyä edes ratsailta. Kenttäkin oli niin kurassa, että hevosta ällötti. Eikä siinä kauheasti mitään voinut tehdäkään, kun se saattoi yhtäkkiä arvaamattomasti upottaa. Hevosta selkeästi otti päähän koko kuratouhu ja kun se alkoi harmittaa enenevässä määrin mua itseänikin, niin lopetettiin sitten kolmen vartin kohdalla. Kunpa nyt vaan kohta kuivuis.

Mutta ettei nyt ihan valittamiseks menis koko postaus niin pitää pari kivaakin uutista kertoa! Eilen olin kynsihuollossa ja nyt on sinistä ja pinkkiä ja vähän blingblingiä <3 Lisäks saan tänään hakee vihdoin mun ratsastussaappaat suutarista. Ja ratsastustuntikin on tänään, toivottavasti on Kunkku listassa, se oli niin kiva. Nii ja P tulee tänään kotiin, se jos mikä on mukavaa, saan huomiseks kissanulkoilutusseuraa. Se on kivempaa niin, että molemmat kisut pääsee ulos samaan aikaan :)

Tein perjantaina ekan kerran elämässäni porkkanakakkua. En tiiä, miks en oo aiemmin sitä tullut tehneeksi, koska se on ihan helppoa. Kai muhun joku inspis sit vaan iski. Metsästin aika kauan sopivaa ohjetta ja kun löysin muuten sopivan, lisäilin siihen vielä jonkun verran mausteita, joita reseptissä ei ollut. Tää oli siitäkin niin helppo versio, että ohjeesta tuli yks pellillinen, eikä tarvinnut ährätä kakkuvuokien kanssa.

Kuorrutettu kakku odotteli jääkaapissa koko lauantain ja sunnuntaina sitä vasta maistettiin. Mun mielestä se oli ehkä parhainta porkkanakakkua, mitä oon koskaan syöny. Sunnuntaina kävi myös yks kaveri kylässä ja kakku sai lisää kehuja, ja kaverille pakattiin vielä kakkua kotiinviemisiksikin :) Lisäks olin lähettäny sitä äidille, joka eilen viestitti, että oli parhainta porkkanakakkua ikinä. Jopas se nyt sitten oli onnistunut tuotos, oon ihan ihmeissäni :D

Onneks en tehny tyypillisiä Miioja ja katsonut vaan reseptiä netistä nopeesti ja unohtanu sitä leivonnan jälkeen sinne. Kirjotin kyllä tarkkaan ylös, myös ne pienet muutokset, mitä ohjeeseen tein. Ja aion leipoa tota kyllä toistekin! :)

Olipas meillä kaksi onnellista kissaa eilen, kun käytiin oikein valjaissa ulkona. Kissalapsi näki, kun vein valjaita khh:sta kuistille ja se meni heti sekasin. Kulki vaativan näkösenä mun perässä ja odotti kuuuuumeisesti, että joko joko mennään. Ja P saikin sen perässä aika ahkerasti kiertää ympäri pihaa, joka paikka piti päästä tutkimaan ja nuuskimaan. Elvis otti vähän rauhallisemmin, välillä paistatteli vaan päivää jossain aurinkoisessa paikassa.

Sain leikitettyä kumpaakin pienellä risulla ja kyllä oli hauskaa. Koirakin oli pihassa mukana ja se ei tiennyt miten päin olis pitänyt olla, kun oli kaveritkin mukana :) Vähän ne oli söpöjä kaikki!

Tänään aamulla oli sitten Elvis jo ulko-ovella jonossa, että joko taas voitaisiin mennä ulos. Lupasin, että seuraavana aurinkoisena päivänä sitten. Hän tyytyi osaansa ja meni eteiseen. Onneks tarhassa ulkoilu on silti melkein yhtä mukavaa :) Eivät olis eilen illalla millään malttaneet tulla sisälle, kun kevät on niin kiva.