Oltiin kaupunkil. Minä, P ja yks sen kaveri. Me yritettii ostaa P:l uusii housui ja se vaa angstas ihan täysillä. Sit mun tartti vähä ojentaa sitä (tyyliin "otat ne housut siitä kätöseen ja marssit tonne sovituskoppiin, selviit siit varmaa iha hyvi"). Kyl sil sit housut saatii. Ne o iha hyvät housut.
En ostanu itelleni mitää. Katoin kyl parii laukkuu, mut ei oikee ollu sit kumminkaa semmosii hyvii. Täytys mennä käymää Mannerlaukussa, ku se vielä on pystyssä. Siel on se loppuunmyyntiale menossa, ja viimeks siel ainakin oli kaikkii kivoi vähän isompia kasseja. Aattelin hommata semmosen kunnollisen kouluun/töihin. On mulla yks semmone aika hyvä tääl kotonaki, mut se on vähän liian sporttinen. Kissoille ostin eläinkaupasta uusia raksuja testiin ja koira sai raksuja ja jotain pehmeitä kananakkeja =)
Siivoilin tos vähän äsken. Imuroin ja moppasin tassunjälkiä lattiasta. En jaksanu mitää ihmeitä ruveta kuitenkaa. Pyykkejä on kyllä koneessa ja tiskit likoomassa, et ne täytys vielä jaksaa hoitaa. Järjestin vähän tota vaatehuonettaniki, ku sinne täyty mahduttaa taas ihan uusia vaatteita. Alkaa olla tila hiukan kortilla. Pitäis jonain päivänä tässä syksyllä ottaa yks jätesäkki ja käyttää tunti tai pari siihen, et heittelee säkkiin kaikki semmoset, mitä ei oo pitäny viimiseen vuoteen. Tai toinen vaihtoehto on sit se, et muuttaa isompaan taloon, jossa on kolme kertaa ton kokonen vaatehuone :D Mut ei taida tapahtuu ihan täs heti. Ja onhan tuolla semmosta vaatetta, mitä en oikeesti enää tarvii. Kun vaan viittis alottaa.
Zilpalla oli tänään aluekoulukisat. Meinasin, et olis voinu iltapäivällä käydä kattomassa meininkejä, jos ehtii. Ja ois varmaan ehtiny, mut sit en kuitenkaan lähteny, ku kaupungillaki tuntu niin kylmältä ja liian tuuliselta. Ei siellä olis ollu mukava seisoskella. Vaik nythän mulla olis ollu mun uus, hieno (ja lämmin) heposhoituripaita jo käytettävissä!
Eilen tutustuin kiipeilyn ihmeelliseen maailmaan. Hyttysiä oli liikaa. En tiä oisko se ihan mun laji.
Sit tänään näin koiravauvan. Sil oli löysä nahka ja se ei malttanu millään huilata. Se yritti maistaa mun varpaita, se kutitti.
P on saanu mulle aikaan kauheen pesänrakennusvietin. Kerta se on silti ensmäinenki, ei oo koskaan ennen tämmöseltä tuntunu. Must tää on hienoo. Kaikki tuntuu niin sopivalta ja silleen voi vakavissaan ajatella kaikkia juttuja. En oo koskaan ennen kenenkään kans keskustellu näin tulevaisuudensuunnitelmista. Ei ahista yhtään. It fits!
Ei kyl mun nyt täytyy mennä hoitaa siivouxet loppuun.