IRC-Galleria

Kävin koiran kans reilun tunnin kävelylenkillä ja loppumatkasta kattelin tos Porkassa, kun joku hieman humalaisen näkönen setä kulki kukkapuska kourassa ja pysäs tien reunaan säätämään jotain kenkänsä kanssa. Aattelin, et ehkä se ei sano mitään, jos vaan nopeesti kävellään siitä ohi. No, ohi päästiin ja sit se hetken päästä hihkasi, et "HEEEI, minkä rotunen toi sun koira on!". D'oh :D

Mietin kaks sekuntia, et vastaanko vaiko en, ja ajattelin, et koska oon yksin, lienee viisainta vastata etten ainakaan aiheuta mitään tilannetta. Setä sitten innoissaan kertoi, että chihuahuathan on maailman pienimpiä koiria. Aijaa? :D Setä kertoi myös omasta kuolleesta koirastaan ja yritti tervehtiä Hekua tietysti lykkäämällä kättä kohti ja kumartumalla koiran päälle. Heku kohteliaasti vaan kääntyi pois ja ignoorasi kaikki tervehtimisyritykset. Sanoin sedälle, että ei se oikein pidä vieraista ihmisistä, mutta ei se sentään enää niin arka ole mitä se on joskus ollu. Sitten se alkoi tiedustella Hekun ikää ja sanoin, että vuodenvaihteessa se täyttää viis. Mun olis kuulemma ollut parempi opettaa Heku "ihmisystävälliseksi" viimeistään 3-vuotiaana, ei siitä enää sellasta tule. "Se kuule taitaa olla sellanen mamman koira". Meinasin sanoo, et ehkä se ei vaan haluu minkään känniläisten lääppivän sitä. Mikään ihmekään, että se kattoo muualle, kun toinen tulee huojuen, käsi ojossa kohti ja haisee viinalle :D

Olin kuitenki Hekusta niin ylpee, kun se ei yhtään ärissy sille sedälle. Me ollaan ahkerasti harjoteltu vieraiden ihmisten ja koirien kohtaamista lenkillä ja nykyään se sujuu niin hienosti :) Heku tietää, et mä suojelen sitä eikä päin vastoin. Me ollaan Cesar Millanin tekniikoilla treenattu remmissä kulkemista ja on kyllä muutamassa päivässä tullu tulosta, Heku on niinku eri koira.

Osallistuin Ht.netissä kiintoisaan keskusteluun siitä, miten Millanin metodit on niin perseestä, kun se pelottelee ja alistaa koiria. Joopa joo (tosin, en mäkään pidä ajatusta sähköpannan käyttämisestä kovinkaan kivana) :) No, ehkä se kameroiden sulkeutuessa niin tekee, mut kyllä sillä on pointtinsa. Riittävästi liikuntaa, riittävästi kuria ja hellyyttä sopivissa tilanteissa. Ja näin sanoo moni muukin "guru". Pitkälle pääsee omalla päättäväisellä energialla ja määrätietosella, rauhallisella käyttäytymisellä, mut pitää silti osata antaa oikeanlaista palautetta oikeassa paikassa. Negatiivinen palaute silloin, kun koira toimii väärin ja vastaavasti positiivinen silloin, kun koira toimii oikein. Ja tietty palautteet pitää antaa koiralle sopivalla energialla. Pehmeelle koiralle ei kovia otteita ja päin vastoin. Mut siis Hekusta on tullu paljon rohkeempi, luottavaisempi ja ilosempi. Se tietää, mitä siltä odotetaan ja se tietää myös, että sen ei tarvii huolehtia mistään vastaan kävelevistä koirista, vaan se on mun tehtävä. Tänäänkin ohitettiin monta koiraa ilman ainuttakaan hepulia :))