Tein lauantaiaamuna piparitaikinan, jonka suunnittelin leipovani pipareiksi eilen illalla. Nepulla oli vähän raskas päivä, päiväunet oli menny sekasin ja illalla hänel oli pinna aika kireellä ja itkua pukkas vähän kaikesta. No, etsiessäni erästä osoitetta joulukortin lähettämistä varten, löysin työhuoneen kaapista kenkälaatikollisen My Little Ponyja! Itkut loppu niinku seinään, kun laatikko avattiin ja voi pojat, kyl muuten oli hianoo leikkii poneilla.
Mä siinä sitte kattelin jo vähän ajan mittaan nuhruuntuneita poneja ja niiden sotkusia harjoja ja häntiä. Ja aattelin, että kai mä vähän kampaan niitä, et on Nepun kivempi leikkiä. Mut sit lopulta päädyin ihan ahkerasti letittään ponien hännät ja harjat. Tuli kuulkaa ranskalaista lettii, kalanruotoo ja nelisäikeistä lettii. Tuli pieni hinku haalii vanhat Barbiet jostain porukoiden varaston perukoilta, et vois niidenki hiukset letittää nyt, kun kerran osaan!
Mut jos ne pipparit leipois sitte tänään. Aattelin tehdä kissoja, tähtiä, enkeleitä, sydämiä, possuja ja kuusia. Jospa loppuviikosta sais parit laatikot tehtyy pakkaseen ja limput leivottua niin olis kiva. Lahjat on viä ostamatta, mut mikäs kiire täsä o... Tänä vuonna on niin olemattomat joulufiiliksetkin, et jää perinteiset joulusuklaat tms. tekemättä. Vien koristellut piparit sitte vaan mummulaan ja muutamalle muulleki sukulaiselle.