IRC-Galleria

Olin keränny P:lle pienen "selviytymispakkauksen" sen kunniaks, et hänest tulee ISI. Lähin käymään töissä ja jätin paketin odottaan sängylle. Vähän se tais olla onnellinen pienestä ylläristä! <3 Siel oli kaikkee enemmän ja vähemmän tarpeellista tavaraa helpottamaan jaksamista sitten, kun tarvetta tulee :)

Mun tarvis yllättää se useemmin, koska se kyllä ansaitsis sen! Ja sitä paitsi musta oli ihan hykerryttävää kerätä jotain yllätyslahjaa sille ihan yksin ja sit vielä onnistua siinä lahjan antamisessakin niin hyvin!

Se olis sit kahden viikon lepoloma. Toisaalta huojentunu olo, kun ei tartte stressata töissä jaksamisesta, mut siitä huolimatta mun ylitunnollinen työntekijäminä kokee olevansa vähintääkin maailman pahin lintsari. Ehkäpä tää tuntemus tasaantuu parissa päivässä :)

Muuten on kaikki ihan hyvästi. Ainoastaan tää väsymys on ihan hullua. Väsyttää niin rrrrkeleesti, mutta sit ei kuitenkaan tuu uni. Eilen aamulla olin ihan sekasin ja itkin vaan lohduttomasti, kun väsytti niin sikana. Jäin kotiin lepäämään, kun ei siinä mielentilas töitä olis tehty. Yritin nukkuu päiväunet, mut ei siitä mitään tullu.

Iha älytöntä!

Keskiviikon suoretki oli ihan mainio! Pomo kyllä hämmästyneenä kyseli, että meinasinko oikein lähteä kävelemään. Jaa niinku täh? En kai mä ny ihan liikuntakyvytön sentään ole! Se lenkki oli sitä paitsi jotain kolmisen kilsaa ja sisälsi evästauonkin välissä...

No, sen retken jälkeen suunnattiin sitten Ahlströmin tilalle Noormarkkuun, Kolin saunalle. Se oli hieno paikka! Siellä pidettiin tj:n katsaus ja syötiin hyvin. Sit oli saunomista ja paljussa lillumista loppuilta. Mä kävin vaan saunomassa, kolme kertaa, ja vilvottelin kaikes rauhassa välillä terassilla. Paljuun en viittiny mennä kiehumaan. Ensinnäkin se oli ääriään myöten täynnä (enimmäkseen humalaisia, holtittomia miehiä) ja arvelin, että olis tullu huono olo siellä lämpimässä vedessä. Osu kyllä niin hieno, tuuleton ilta sille päivälle. Oli vielä kymmenenkin aikaan illalla 15 astetta lämmintä!

Mut voi tuska, miten se illanvietto kuitenki kostautu! Oltiin kyl jo ehkä 23 aikaan kotona ja nukkumaan menossa puolilta öin, mut siis mun eilinen päivä meni niin harakoille. Noustiin joskus kympiltä aamupalalle ja oltiin ihan kaikes rauhassa siinä pari tuntii. Mun oli silti pakko mennä siinä kohtaa päikkäreille ja heräsin joskus kolmen aikaan vasta... Sen jälkeen tehtiin koisun kans kävelylenkki ja haettiin vähä ruokaa ja loppuilta meni taas vaan maatessa, kun ei yksinkertasesti jaksanu tehdä mitään.

Viime yö meni vielä valvoes, kun oli kaikki jotenki huonosti. Mä oon nytkin aivan tajuttoman väsyny, niin väsyny, et on ihan huono olo. Ja silti vaan sitkeesti tulin töihi. Ei varmaan ollu eritysien järkevää! Mutta kun en oo oikeesti kipee, niin ei osaa olla poiskaan. Tulee aina vaan sellanen olo, et huijaa ja lusmuilee, jos ei oo vähintään 67 asteen kuumees ja pää kainalos. Eipä musta silti täällä mitään hyötyä ole, kun en saa mitään aikaseks. Eikä mulla oikeestaan ole ihan kauheesti töitäkään. Nii, et mitä jos vaan luovuttais ja lähtis kotiin kärsimään...

Tänään 3. hääpäivä :>

Sitä juhlistettiin jo lauantaina Buccossa illallisella <3

Jäi heposen juoksuttamiset eilen, kun oli niin kova tuuli. Se olis luultavasti lähteny lentoon siinä myräkässä, kun ei tuulesta yhtään tykkää. Eikä kyllä tykänny koirakaan, ku sen kans kävelyllä kävin. Kissalapsi katto mua loukkaantuneen näkösenä, kun avasin sille ikkunaa ulkotarhaan ja siellä kävi kunnon puhuri. Ei auttanu anteeks pyytämiset :D Oli meidän kottikärrytki lähteny lentoon autotallin seinustalta. En muista, et koskaan ennen olis silleen käyny. Sit aloin jo miettii, et paljonko rojuu siitä viereiseltä raksalta oikein lentää, mutta aamulla ei kyl näkyny pihassa mitään ylimäärästä.

Mulla olsi tänään suuhygienistikäynti. Sen piti olla alunperin kesäkuussa, mutta kun toi Porkan hammashoitola muuttaa Pohjois-Porin terkkariin, niin ei ne ookkaan siinä sit enää kesäkuussa. Sain onneks peruutusajan tälle päivälle. Mietinkin jo, et miten ikävää ois kuukauden päästä maata siinä tuolissa mahansa kans. Toivottavasti toimenpide on vähän siedettävämpi ku viimeks :) Ainakin on ikenet paremmas kunnossa nyt!

Huomenna ois ne firman kevätkekkerit. 8km kävelylenkki olikin vaihtunu vajaan 3km lenkiks ja mennään laavun sijaan lintutornille. Kyllä sen verran sit jaksaa hyvinki! Vaatteet vaan lienee pieni ongelma, on nimittäin luvattu +17 ja vähän sadetta. Jotain vedenpitävää tarttis varata mukaan ja kyllähän mulla niitä kuoria on, mutta kun mahtuvat vähän huanosti päälle. Pitää tänään varmaan varmuuden vuoks vielä sovitella kaikkia takkeja. Mun Norrøna menis muuten vielä, mut se lumilukon vastakappale vähän kiristää ikävästi. Columbian takki ei oo mahtunu enää moneen aikaan. Jäljelle jäis Halti. Peukut pystyyn!

Mä tarvisin vähän enempi lepoo. Viikonloppuna meni molemmat päivät kaikenlaista puuhatessa ja nyt oon sit aivan kuitti. Pitäs olla ainaki yks ihan pelkkä lepopäivä vaan. P lähtee tänään taas Norjaan. Onneks se tulee jo huomenna illalla kotiin.

Puuh. Oon ny kiltisti mittaillu verensokereita kotona ja ne arvot on tosi hyviä. Ei siis tosiaan nouse liian korkeelle. Äiti sen sijaan epäili, että jotain häiriötä insuliinintuotannossa mulla nyt varmaan väliaikaisesti on, kun ruuan jälkeen tulee heikotusta etenki aamuisin. Se arveli, että keho ei tajua tuottaa sitä insuliinia ajoissa ja sitten tuottaakin sitä yhtäkkiä liikaa kerralla. Verensokeri laskee ja sit heikottaa. Eli tästä lähin pitää muistaa kiikuttaa jotain mehupurkkeja tms. mukana, kun jossain asioilla pyörii. Lauantaina kaupungilla pyöries tuli kans sellanen hutera olo, et oli pakko mennä hetkeks penkille istuun. Onneks olin hoksannu ottaa tuoremehua mukaan pienessä pullossa, sillä olo helpotti kyllä muutamas minuutissa.

Tänään oon menossa iltasella käymään tallilla. Lupasin juoksuttaa kaverin heppaa. Katotaan ny kuin se sujuu :) En taida ihan säännölliseks tavaks ottaa, mutta on se ny kiva päästä vähän rapsutteleen heposta <3

Kävin eilen tallilla nuuhkimas hevosii <3

Oon vetkutellu noiden Kelan papereiden kanssa, ku en vaan oo jaksanu värkätä. Tänään sit kävin tilitoimistos pyytääs vähän palkkatietoja tota hakemusta varten ja vieläki jäi vähän epäselvää. Mutta kunhan huomenna saan työnantajalta allekirjotuksen tohon yhteen liitteeseen, niin sitten kiikutan paperin Kelan postiloodaan ja toivon, että ne ei ihan kauheesti tartte lisätietoja.

Olin kyl muuten täyttäny jo ton hakemuksen kokonaan, mutta sitten siihen tarvittiinkin vielä ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, kun saan äitiysloman ekoilta kolmelta kuukaudelta normaalin palkan. Ja sit heräs kysymys, että onko tulot noussu vuodesta 2010 sen verran, että etuutta voitais maksaa tämän hetkisten työtulojen perusteella.

Mitä enempi lukee noita Kelan lippulappuja niin sen sekavammaks menee. Just P:n kans mietittiin, et vois liittää tohon mukaan vielä lomakkeen korjausehdotuksetkin :D

Liian lyhyet ja huonosti nukutut yöunet takana. Silmät iiiihan ristissä. P lähti aamulla kuudelta ajaa Helsinkiin ja mä nousin puol seiskan jälkeen, ku ei oikein tullu kunnolla enää uni silmään. Koira on ollu öisin tosi levoton, se kuljeskelee ympäriinsä, vaihtaa paikkaa pedistään sohvalle ja sohvalta takas petiin ja käy makkarissa ihmettelemässä. Epäilen, että aikainen auringonnousu vaikuttaa asiaan. Muistan yksin asuessa, että kissat oli joka kevät ihan sekasin näihin aikoihin, ku alko olla neljän jälkeen jo vähän valosaa. Se sit aina muutamas viikos tasaantu, kun ne tajus, et mä en herää, vaikka ne mänttäis kuinka.

P on jo iltasin valmiiks ihan stressissä siitä, että saako se nukuttua. Ei varmaan helpota sitä nukahtamista ja nukkumista yhtään :( Se herää koiran rapisteluihin paljon herkemmin ku minä, mutta sitte taas mä herään siihen, ku se sähisee koiralle ja huokailee ja kääntyilee ja vääntyilee. Vaikka heräilen mä muutenkin pitkin yötä, mutta ihan eri syistä. Mul on aina joko vessahätä, pohkeet krampissa, huono asento tai sitte lonkkia särkee ja pitää alkaa kaivaa tukityynyä jostain jalkopäästä, kun oon potkinu sen veke. Ollaan aika pirteitä aamusi :D Ja koira on aina sillai IHANAAAAA, TE HERÄSITTE JO!!!

Edellisiltana olin pienis raivareis, ku luin sen saamani verensokerimittarin ohjekirjaa enkä tajunnut ohjeita. Rähjäsin vaan, että ihan paska mittari eikä sitä voi käyttää. P taputteli mua päähän ja sano, et annas ku mää katon... :D No, kyl se siit sit saatiin kuntoon ja otinkin mittarin töihin mukaan eilen. Vähän oli alkuun se sormen rei'ittäminen haasteellista, kun ei tienny miten paljon sitä lansettia pitää painaa sormea vasten, että tulee kunnon reikä. Sain pistellä muutaman ylimääräsenki reiän, kun ei niistä meinannu tulla pisaraakaan verta :D No, lounaan ja päivällisen jälkeen oli jo homma ihan hyvin hanskas, et kyl se hyvin hoituu! Eiliset arvot oli oikein hyvät ja huomenna mittaillaan taas.

Eilen oli tullu Me&I-pakettikin postiin. Siis mä en kest, ku ne vauvanvaatteet oli niiiiin söpöt! Ja kyllä ne mun tilaamat housut ja pipoki oli just semmoset ku piti ja sitten kaupanpäällistopin laitoin heti tänään päälle, ku se oli niin kivan näkönen :) Kaikesta tästä riemastuneena jaksoin siivota ja järjestää meidän keittiön laatikoita vähän uuteen uskoon ja sit käytiin sen päälle vielä koiran kans kävelylläki. Jumpat jäi tekemättä, mut jos tänään sit!

Meil olis firman kevätkekkerit ens keskiviikkona. Ohjelmassa olis mm. kävelyretki Isonevalla. 8km. Ensin 4km laavulle, siellä tauko ja sitte samat 4km takas. Mä vaan mietin, että miten mä pysyn siellä kaikkien perässä. Ei oo kyse siitä, ettenkö jaksais kävellä, mutta kun kroppa on vähän alkanu antaa semmosia merkkejä, et pitää hidastaa vauhtii vaikken kovin lujaa kävele muutenkaan. Ja tohon matkaan on taukoineen varattu jotain 2,5h, mikä on musta aika vähän, kun meit on n. 20hlön porukka lähössä.

Ei ihme, että on vähän ollu heikohko olo. Sydän jyskyttäny, päässä humissu, vähän huimannu jne. Hb oli 107. Että tää rouva marssii nyt sit hetipian apteekkiin ostamaan purkkirautaa. Sit saan tehdä sokeriseurantaa kotona. Lystikäst.

Mut tietteks, et mä en jaksais tehdä yhtään mitään. Mun tekis mieli vaan nukkuu. Tai ainaki maata. Työt ei huvita ollenkaan ja muutenki väsyttää. Kotonaki olis vaikka mitä tekemistä, mut kun EI JAKSAIS. Toisaalta silti mieluummin häärisin kotona, ku siel pääsee tarvittaes huilaamaan. Töis ei paljoo tarvii lepäillä kesken kaiken ja sit tähän hälinään vaan palaa käpy. Eikä sil, et mun hermot olis jotenki VÄHÄ KIREEL.