IRC-Galleria

Kekkerit oli kivat (kauheesti herkkuja, hyvää boolia ja mukavia ihmisiä <3) kunnes päästiin baariin. Siellä sit tuli jos jonkinlaista tilannetta, enkä oikeestaan ees tajunnu, et mitä kaikkea tapahtu. Yhtäkkiä ihmiset vaan itki, riiteli, huusi (sain myös osani, vaikka en tehny mitään - näpäytin takas ja uhkasin lyödä käsilaukulla :D) ja tuli heitetyks ulos. Olin siinä sit vähän wtf (o.O???) ja soitin kyydin kotiin :D Olin ihan hirveessä humalassa, mut ihan hyvin selvisin iltatoimista ja pääsin nukkumaan. Heti ei voinu kyllä laittaa silmiä kiinni, ku jostain syystä maailma pyöööri aika ajoin melko villisti.

No joo. Mun tuparilahjastani tuli tosi hieno, olin siitä niiiiiin ylpee! Ja tais olla saajallekin aika mieluinen, eli jee, onnistuin \o/ Ostin kaks muovigerberaa (oranssin ja punasen), koristekiviä (lasisia ja marmorisia - ja niin paljon, et niistä jäi itelleki) ja lasimaljakon. Laitoin kukat maljakkoon ja maljakon puolilleen kiviä. Aika tavis, mut kuitenkin tyylikäs. Ja nappivalinta! Onneks sain vinkkiä kukista etukäteen, muuten en olis ehkä päätyny noin oivaan ratkasuun lahjan ostossa.

Nyt pitää mennä vähän kattoo curlingia! Se selostajakin on niin hassu. Ja sitä paitsi, mua oikeesti kiinnostaa se laji!

Katoin curlingin Suomi - Kanada -ottelua illalla äidin ja isän kanssa. Outoa. Alan kyllä nyt päästä siitä lajista ikään ku jyvälle. Pikkukissa nukku mun sylissä koko ajan. Sit lopulta nukahdin itekin, ku curling loppu. Heräsin sohvalta tossa vähän ennen kolmea. Oli melko karhee olo, ku oon ollu jossain ihan ihmeellisessä asennossa siinä pienellä sohvalla. Selkä ihan kierussa ja jalat jotenkin solmussa, piti oikeen hetki keräillä itseäni, että pääsin siitä ylös.

Nyt mua ei sitten enää väsytä, kun tulin käyneeks hammaspesulla ja laitoin kissatkin nukkumaan tonne omaan huoneeseensa. Siivoilin aikani kuluks koulun sähköpostilaatikkoakin, mutta ei se kyllä auttanu. Olisin tietysti voinu perinpohjasesti sen siistiä, kun se on täynnä kaikkia ihmeellisiä liitetiedostoposteja, enkä enää oikeen tiedä mitä ne kaikki on ja missä muualla ne on tallessa. Mut pitää ilmeisesti pitää niitä tallessa vielä sen aikaa, että saan oman koneeni sieltä korjauksesta ja tallentaa ne kaikki sit sinne ainakin. Sit pääsen niistä mokomista eroon. Tosi rasittavan näköstä, ku koko loota on piukassa sähköposteja multa iteltäni ja kaikissa on yks tai useampi liitetiedosto, jossa on jotain projektijuttuja tai oppimispäiväkirjoja.

Kättä särkee. Heräsin siinä sohvalla nukkuessaki muutamaan kertaan kipuun, ku vaihdoin vähän käden asentoa. En kyllä ymmärrä miten se niin edes särkee, mut särkeepä nyt kuitenki. Syön edelleen 2 x 600mg Buranaa päivässä, yhen otan aamulla ja toisen illalla, mut silti vaan särkee. Inhottavaa! Vaan ei niin inhottavaa, ku tän käden väri... se on sellanen vihertävän näkönen. Jostain kohtaa se on kyllä vähän vielä sinertäväkin. Näyttää lähinnä kartalle. Toudella surullinen näky. Mun on keksittävä joku asuste tohon huomenna, kun lähen kekkereihin.

Käytiin Hannan kans Euromarketissa tänään kuluttamassa aikaa. Hassua, että tän ikäset ei keksi muuta ajanviettopaikkaa, ku Euron! Mulla oli sinne kyllä oikeestiki asiaa, menin etsimään kaverille tuparilahjaa, mut Hanna tuli sit mukaan, kun sillä ei ollut muutakaan tekemistä. Me hilluttiin meikkiosastolla kokeilemassa kaikki mahdolliset huulikiillot ja kynsilakat ja luomivärit. Sit löydettiin siit vaateosastolta kivan näkönen vyö. Se oli sellanen musta-hopea punosvyö ja nimeltään "Juhlavyö", makso 13€. Se oli hieno! Mut en raaskinu ostaa, kun en heti keksiny minkä kanssa voisin käyttää sellasta. Sit löysin myös ihan überhienot siniset korvikset, mut nekin jätin hyllyyn, kun ei ollu niille mitään akuuttia tarvetta. Mulla on kyllä paljon kaikkee sinertävää vaatetta, et ehkä mun on joskus pakosta ostettava ne! Ostin kyllä sit sellaset pienet kullanväriset renkaat, että sopii hyvin mun huomiseen bileasustukseen... En vaan voi itelleni mitään, musta on tullu ihan kummallinen!

Ai niin, käväsin tänään tallillakin. Olin sen verran hyödyks, et kannoin kuus paalia heinää ja otin Pipon sisälle. Hanna toi Hilkan ja testattiin, miten se sen kans käyttäytyy. Sisälle tullessa ei ainakaan ollu mitään ongelmaa, kuten ei yleensä ookkaan viime aikoina ollu. En kyllä mielelläni sen kans enää kauheesti touhua, ellei sitä saada johonkin järjestykseen. Ärsyttää. Onneks tuli kuitenkin käytyä, kun tallissa odotti meidän lomituspalkka. Tuli siitä 25 eurosta tuhlattua jo melkein 15€ siihen tuparilahjaan ja korviksiin + huuhteluaineeseen (mun piti ostaa uutta, kun isän ostama ei kelvannu, ihme touhua!), mut sen äiti on kyllä mulle velkaa.

Mua ei kyllä vieläkään väsytä, mut voisinpa silti koittaa nukkua.

Btw todellaki ownasin ruotsin sanakokeen: 37½/40! Vähänx oon paras!

Ei tässä sit oikeen muuta. Emmä tiiä.

On kyl maailman surkein olo pitkään aikaan. Kuuntelin tos Mewii eka ihan mukavasti fiilistellen ja sit yhtäkkiä tää meni tähän. En yhtään tajua. Varmaan parempi mennä nukkumaan tai muuten tilanne vahingossa riistäytyy käsistä. Luulisin, että aamulla tää tyttö on taas suht kasassa. Toivottavasti ainakin. Jos ei, tarvii sit koulussa etsii joku uhri, jolle voi alkaa avautumaan... ehkä.

Harmittaa sikana kaiken muun mahdollisen lisäks sekin, et missaan siskon penkkariajelut jonkun tyhmän ruotsin sanakokeen takia. En ikinä anna Tytille anteeks, et se laitto sen sanakokeen just väärälle päivälle.



Tehkää nyt jotain!!!!! En oo normaalisti tällanen ja tää on oikeesti ihan tyhmää.


:(

Ainoa vika siinä elokuvassa oli surullinen loppu. En tykkää sellasista. Mut siitäkin huolimatta se oli kyllä aivan ihana elokuva. Lämminhenkinen ja lempee. Ja surullinen. Hitsi. Se teki ainakin muhun tosi suuren vaikutuksen. Unohdin jopa syödä mun popcorneja jossain vaiheessa, kun olin niin keskittyny siihen elokuvaan.

Takana hihittävät tytöt kyllä uhkas pilata tunnelman. Eikä se hihitys edes riittäny, vaan piti kuiskutella kavereille vähän väliä. Onneks ne sentään jossain kohtaa hiljeni, ettei ne sotkenu koko leffaa. OH BLOODY HELL!!!!!! OSATAAN KÄYTTÄYTYÄ ELOKUVISSA AAARGH!!!!!

"Tshihihi onks tää joku homoelokuva!!?!+??!+?!+1" ja "Ihihi kattokaa toi on alasti!!!!11"

Eikä se oikeesti ees ollu mikään härski elokuva. Ihan siisti minusta. Ei hihityttäny. Mut kai niis miehis sit oli jotain hauskaa. En tiiä, mut kyl Jake Gyllenhaal on niiiiiiiin h0t. Ei sillä, et Heath Ledger ei olis, mut kyl Jake on niinku eniten h0t. Oikeesti. To-si HOT. Varsinki niis cowboy-kuteissa. Huh.

Nyt meinaan kyllä vaan fiilistellä loppuillan. Huomenna ehtii sit opiskella taas ruotsia. Nyt ei kyl pysty ees keskittymään mihinkään.

Ai niin.


HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ, RAKKAAT YSTÄVÄT!


"Elämäs on taistelun arvoinen,
oi rakas veljeni muistathan sen.
Jokainen polku ja jokainen tie kivinen olkoon,
mutta eteenpäin vie.
Joo, se on taistelun arvoinen,
oi rakas siskoni muistathan sen.
Jokainen hetki on lahja, olipa kansi tai pohja,
nyt sun on oltava vahva.

Seisot äärellä jyrkänteen,
älä eteenpäin astu, ota järki käteen.
Mikä eteen, kun juttus ei toiminutkaan?
Ainakaan et saa käydä luovuttamaan.
Luova tauko on paikallaan,
kautta meditaation saavutetaan
näkemys uusi uuteen toimintasuunnitelmaan.
Se vain odottaa toteutumistaan."

<3

Mun käsi on ihan kuuma. Itse asiassa ihan sairaan kuuma. Inhottava tunne, mut ei kai sille mitään voi. Äiti ainakin sano, että ihan normaali reaktio, vaikka senkin mielestä tää tuntu erityisen kuumalta. Ei auta muu, ku ottaa taas Buranaa ennen nukkumaan menoa. Tarvii kuulemma ottaa, vaikkei edes särkis, ku sen pitäs laskee turvotusta. Nyt kyllä taas vähän särkeeki, ku oon aamulla viimeks lääkkeen ottanu.

Ääh. En tiiä, oon turhautunu. Tietokonekin on edelleen huollossa, pitäis käydä hätyyttämässä niitä setiä, ei niiden hommasta muuten mitään valmista tuu. Ja haluisin kotiinkin taas vaihteeks mennä, kun oon täällä porukoilla ollu kohta kaks viikkoa. Siellä taas ei oo mitään tekoa ilman konetta.

Polvea sattuu jostain syystä. Se alko äsken yhtäkkiä sattua. Outo. Ehkäpä se menee ohi. Sais tää paska olo ylipäätään mennä ohi. Jäin mietiskelee etätykkäämisen vaikeuttaki tos illalla. Näyttää olevan vaikeeta vähän puolin ja toisin. Mut tulin kuitenkin siihen tulokseen, et mieluummin etätykkään, ku olen kokonaan tykkäämättä. Ei voi heittää tällasta juttua hukkaan. Tiedän, et katuisin myöhemmin, jos antaisin olla. Enkä kyllä edes halua antaa olla. Ei oo kertaakaan tullu edes mieleen, muuten, ku sellasena ns. naurettavan tyhmänä vaihtoehtona. Luotan nyt siihen, että tää jokseenkin masentunu olotila johtuu ainaki suuremmaks osaks tästä loukkaantumisesta ja koulustressistä. Kohta alkaa loma, torstaihin asti pitäis vielä tsempata. Luultavasti lomallaki joutuu kouluhommia tekemään, mutta loma on silti loma. Toivottavasti tulis hyvä loma. Unelmaloma. Sellanen, jota oon pienessä mielessäni täs miettiny. Tai edes jotain siihen suuntaan.

Nyt saattais olla hyvä hetki mennä nukkumaan. Aamulla on vaihteeks äidinkieltä, joten pitää mennä kouluun jo 8:30. Väsyttää varmaan ihan riittävästi aamulla. Jäi muuten yritysesittely tehtäväks huomenna, ei sopis sitte unohtaa sitä.

Kädessä on melkein kyynärpäästä ranteeseen ulottuva mustelma. Se on komee. Ja edelleen käsi on turvonnu aika paljon. Nyt se turvotus on vaan levinny koko käteen, eikä oo enää tos kyynärpään kohdalla. Vasemmassa reidessä on myös ihan kunnon kokonen mustelma. Samoin rintakehässä. Leuka on saanu kans tällin. Ja suihkussa tulin siihen tulokseen, et ilmeisesti otsassakin on kuhmu. Mainiota. Vasen keskisormi on kans epäkunnossa, joku hermojuttu puristuksissa varmaan ton turvotuksen takia.

Voisin vaikka masentua. Joka paikkaa kolottaa. Just toi oikee käsi parani ja heti meni toinen. En mä tiedä. Voi saatana. Kelasin eilen koko tapahtumaa ja tajusin miten pahasti olis voinu käydä. Ois voinu tulla jotain sisäsii verenvuotoja tai luita murtua. Kaiken lisäks olin tallilla yk-sin. Ja just tolla ainoolla kerralla mulla sattu olemaan puhelinkin autossa, koska oli päällä sellanen takki, jossa ei oo vetskarillisia taskuja. Jos ois oikeen pahasti käyny, niin sille tielle oisin varmaan jääny. Ei kukaan ois mua osannu odottaa kotiin tiettyyn aikaan tai mitään. Enkä ois päässy kenellekään edes soittamaan. Kammottavaa. Onneks selvisin lihasruhjeilla ja mustelmilla. Iski siinä sellanen paniikki kyllä, että itkin varmaan puol tuntia putkeen yksin siellä, kun odotin, että mua tullaan hakemaan. Käteen sattu jumalattomasti, se oli ihan hirveen näkönen, enkä tienny mikä siinä oli. Ja ilmatkin siinä hötäkässä tuli niin voimalla pihalle, että haukoin henkeä siinä maassa pitkän tovin ennen ku sit alko helpottaa. Se oli tosi pelottavaa, koska se tilanne kesti niin kauan. Luulin, et jotain on oikeesti menny silleen rikki, että en saa kunnolla henkeä. Ja hevonenki siinä karkas ja tuli huoli siitäkin, et mitä mä sen kanssa sit teen ja miten saan sen kiinni. Se oli ehkä inhottavin tilanne tähän astisen elämäni aikana. En halua kokea uudestaan.

En menny tänään edes kouluun. Ajattelin, et on parempi ottaa rauhassa kotona. Huomenna vois skarpata. Oon syöny vaan Burana kuussatasia ja lojunu joka puolella. Nukuin yön huonosti, ku en uskaltanu kauheesti kääntyillä. Rintakehässä sellanen olo, et ois lujaa kaatunu mahalleen ja mahallaan olo ei tuntunu kovin kaksiselta. Oon sit selällään köllötelly kaks päivää ja se alkaa nyt kans tuntua jo melko ikävältä. Ehkä parempi mennä kouluun, niin tulee enemmän edes istuttua. Saan pelästytettyä pojatki tällä kädessä olevalla mustelmalla.

Emmä tiä. Ei mua vaan huvita. On niin kova ikävä sitä poikaakin. Ens viikolla ois mahdollisuus ehkä nähdä, mutta en mä tiedä vielä onnistuuko se ja jos onnistuu, niin mitä tapahtuu. Tää on vaikeeta muutenkin, olla niin kaukana. Ja nyt harmittaa kaikki kaks kertaa enemmän, kun on muutenki kurja olo. Sellanen fiilis, että monen tunnin mittanen hali ei olis pahitteeks. Mutta se, jota haluaisin eniten halia, on kaukana.

Meenpä tästä synkistelemästä. Pitää vähän ryhdistäytyä.

Ei kantsis jäädä hevosen ja oven väliin. Se sattuu. Emmä sil silti mitää voinu, hevone vaa meni ja mä loukkasin itteni - taas. Vasen käsi on nyt niinku limppu tost kyynärvarrest ja sattuu saatanasti. Kävin ensiavus ja röntgenis. Luut oli onneks ehjät. Lihasvamma vaa. Pitää kuulemma vaa syödä särkylääkettä ja liikuttaa tätä niin paljon ku mahdollista, ei vaan tunnu kovin häävilt. Ihan ku olis joku puukäsi. Kaikkee mul aina sattuu. Pitää ehkä harkita noiden tallihommien jättämistä ennen ku lähtee henki. Harmillista sinänsä. Mut Hilkka nyt vaan näköjään on vaarallinen, ei siitä pääse mihinkää.

Nyt oon vaan helvetin väsyny. Menin neljän maissa nukkumaa, ku pääsin baarista kotiin ja lähdin kahdeksan jäljestä tallille. Sieltä sit äidin kans suoraan keskussairaalaan ensiapuun. Onneks siel oli hiljasta, meni vaan vajaa tunti siin koko rumbassa, ku kävin röntgenissä ja lääkärisedällä.

Taidan mennä sohvalle köllöttelee, vois vaik nukkua kans.

Oon kyl välillä tosi epänaisellinen. Tänään menin puol yhdeksäks kouluun. Oli tarkotus lähteä varttia vaille kahdeksan, kun lupasin viedä äidinkin töihin ja piti samalla hakee yks kansio kotoa mukaan. No, mä sit nousin ylös joskus varttia yli seitsemän. Ja olin ihan ajoissa valmis. Tosin en käyny kyllä suihkussa, mut se olis tehny n. 10 lisäminuuttia mun aamutoimiin. Välillä on vaikee tajuta miten oon niin nopee. Ei silti, en valita, hyvä vaan. En oo koskaan jaksanu aamusin näpertää mitään ylimäärästä. Kunhan saa hiukset jotenkin ojennukseen ja siedettävän näköset vaatteet päälle, niin on hyvä. En koskaan meikkaa aamusin. Enkä ylipäätään silleen "normaalisti". Ainoastaan vaan, jos viikonloppuna tulee johonkin lähdettyä, niin vähän laittaudun.

Oli jotenki kovin... hmm... laimea koulupäivä. Aamulla yrityksen tietojenkäsittelyjärjestelmien tunnit meni alleviivatessa ja muistiinpanoja tehdessä (se piti hyvin hereillä). Käyttöliittymien tunti oli mielenkiintonen, kuten aina tähän mennessä, mutta silti oli jotenkin nuivaa. Yrityksen liiketoimintaprosessien tunnilla oli seitsemän ihmistä paikalla, jes. Sielläkin tulin vaan kirjottaneeks ahkerasti muistiinpanoja, ettei ala väsyttää. En tiiä. Välillä tuntuu, et koulussa on oikeinkin mukavaa, vaikka aineet olis vähän tyhmiä jne. Mut tänään oli kummallisen tylsä päivä.

Hain äidin töistä. Mentiin kaupunkiin, kun se halus palauttaa j.c.:hen yhdet (129 euron!) farkut. Ei se löytäny mitään sopivaa tilalle sieltä, joten mentiin Vero Modaan tutkimaan tilannetta. Päädyttiin ostamaan farkkujen palautusrahoilla mulle farkut, paita ja vyö ja äidille uudet housut. Ihan kannattava vaihto. Saatiin niin monta vaatekappaletta ja 129 eurosta jäi vielä 4,20 euroo jäljelle! Kyl me hanskataan tää shoppailu. Nyt vaan kovasti toivon, että noi farkut ei löysty sellaseks, että ne ei pysy jalassa. Otin kyl ihan sellaset kireet, että niissä on vähän löystymisen varaakin. Jea. Hyviä bileitä odotellessa... (haluun siis vaan pukeutuu uusiin vaatteisiin)

Ois myös lomitushommaa tallilla torstai-illasta sunnuntai-iltaan. Rahaa tiedossa, hienoa! Toivottavasti käsi kestää jo vähän enemmän noita tallihommia, koska mun pitää ainakin lauantaina mennä yksin karsinat siivoomaan, kun Hanna menee Ässien peliin. Enhän mä kaikkia hommia silti joudu tekemään, ku Hannan kans vähän sumplitaan, et kumpi menee millonkin, ettei molempien tarvii sinne mennä kolmea kertaa päivässä.

No joo. Loppuviikko on torstaiaamupäivää lukuunottamatta vapaa huomisen jälkeen. Vois yrittää ahkeroida koulujuttuja. Lomakin lähestyy, lasken päiviä <3 Ens viikolla oon sit jo ihan hysteerinen, että sillon täällä saattaa olla aika villiä luettavaa luvassa.

Joo, tykkään <3