IRC-Galleria

Käytiin Nepun kans uimahallissa. Ekaa kertaa ikinä. Siel oli viihtyisää ja Nepu jakso uiskennella aika pitkään. Suihkutilassa se jostain syystä pelkäs ja itki lähes koko ajan. Tosi outoa!

Yritin kaikin tavoin rauhoitella ja toimia tietty nopeesti, että päästään pois muita häiritsemästä. Silti lähtiessä joku täti katsoi asiakseen sanoa mulle, että "Jestas tota kiljumista" ja pyöritteli silmiään. Siis oikeesti? Ihan ku lapsi itkis kiusallaan ja ihan ku en olis yrittäny saada sitä itkua loppumaan. Ei se mustakaan hauskaa ollu, mutta voivoi. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.

Pitäis ehkä jäädä kotiinsa, jos ei nurisematta kestä ääniä yleisillä paikoilla.

Nepu oli ihan kuitti kotiin lähtiessä ja se nukahtikin autoon siitä huolimatta, että yritin pitää sen kaikin keinoin hereillä kotiin asti. Piti syödä lounasta heri kotona. Se oli niin taju kankaalla, et ei se huomannut edes ulkovaatteiden riisumista, joten katoin turhaks yrittää tarjota ruokaa :) nyt hän tuhajaa rauhassa sängyssään. Voi olla melkoinen nälkä herätessä, kun aamupala syötiin jo ennen klo 9.

Työkaveria lainaten:

"Mikä helvetinkone tää oikein on? Sormi kramppaa."

http://orteil.dashnet.org/cookieclicker/

Tilaamani lompakot saapuivat eilen. No oli siellä yhet kengät ja huivikin. Mutta siis joo, ihan uskomatonta, että itse asiassa jokainen niistä kolmesta lompakosta täytti mun kriteerit. Yhdessä oli vain se vika, että se oli ihan liian suuri. Kokonsa puolesta olisin ajatellu sitä enemmänkin iltalaukuksi, ellei siinä olis ollu korttitaskuja ym. lompakkoon kuuluvaa sisustetta.

Olin jo päässyt irti pakkomielteestä, että lompakon kolikkotaskun on vaan oltava väliseinällinen - kun tuntu, et ei semmosia vaan ole. Ainakaan sen näkösissä lompakoissa, mitkä omaa silmää miellyttää. Finaaliin päässeistä kahdesta lompakosta toisessa kuitenkin oli kuin olikin väliseinällinen kolikkotasku. Hahaaaaa! Siinä vaiheessa asialla ei oikeestaan enää ollut merkitystä, koska molemmat lompakot oli muuten juuri sopivia. Valitsin kuitenkin sen väliseinälliskolikkotaskuisen lompakon koska a) se oli kiiiiiiltävä, b) keltainen, c) täydellinen ja d) Ted Baker. Olisin ihan huviks voinu pitää sen toisenkin sopivan, mutta en mä kuitenkaan kahdella mitään tee.

Vanha lompakko pääsi ansaitulle eläkkeelle ja Nepu onkin sillä ahkerasti leikkiny tänään. Jemmasin sinne kaikki vanhat turhat ABCien ym. lounaspassit ja vastaavat, joten niitä on nyt sit siirrelty taskusta toiseen valtaisalla innolla.


Seuraavat ostokset oliski sitte harrastuskamaa. Tarvisin uudet minichapsit, ratsastushanskat ja ratsastushousut. Ainakin. Hyvin jo n. 7 vuotta palvelleet chapsit alkaa olla sen verran riekaleina, että ne hajoo käsiin just. Ja mun suosikki-Roeckleista on pinta kulahtanu täysin niiltä kohdin, mistä ohjat kulkee. Ja vähän muualtakin. Housui ny vaan ei oo ikinä liikaa. Tosin nykysistä toiset on liian isot ja toiset alkaa olla meleko käytetyt.

Ratsastin eilen 2h peräkkäin. Miten meniki paikat siitä niin jumiin! Teki vikat rappuset tiukkaa tänään aamulla töihin tulles ja alaselkä on aivan juntturassa. Oikeestaan vähän joka paikkaa kolottaa. Voin vaan kuvitella, miltä tuntuu huomenna.

Mä tilasin Zalandolta muutaman lompakon testiin. En malttas orottaa, et ne tulee. Mun vanha lompakko alkaa repsottaa niin kauheesti, et tekee mieli päästää se eläkkeelle :) Oon oikeestaan jo aika pitkään koittanu etsiä sille seuraajaa. En vaan oo varma onks mahdollista löytää jostain yhtä hyvää tilalle. Toi on riittävän suuri, siinä on paljon taskuja ja lokeroita. Löysin sen joskus Mannerlaukun jostain alennusmyynnistä. Se on palvellu hyvi. Ja palvelee jatkossakin, jos en kelpuuta yhtäkään noista kokeiluun tilaamistani lompakoista.

Sit mul on käynnissä projekti Lapselle kurahousut. Osta nyt sitte semmoset, kun koot alkaa jostain 98-senttisistä ja meidän ipanalle on 74-senttisetkin vielä reiluja. Nicky&Nellyyn en haluais enää mennä, kun se tun myyjä haluaa myydä mulle aina vaan HAALAREITA, vaikka yrittäisin ostaa mitä.

"Haluaisin ulkoilupuvun."
"No meil olis näit haalareita, ne on kyllä parhaimmat ulkoiluun."
"Juu, mutta mä haluaisin housut ja takin (syystä, että oli vielä lämpimiä kelejä ja henkselihaalarin/housujen kans ei paahtuis kuoliaaks)."
"Kokeilkaa ny näitä haalareita."
"..."

"Onko teillä fleecepaitoja?"
"Tässä olis tämmösii fleecehaalareita."
"En oikeestaan tarvis haalaria, vaan paita riittäis."
"Sit olis tällasii villahaalareita."
"Pelkkää paitaa kaipaisin kuitenkin."
"Ei oo kuule vielä kaikki syksyn vaatteet tullu, oot vähän turhan aikasin liikkeellä."
"..."

Tekemällä vähemmän saa aikaan enemmän!

Sitä se on meitsiki pakertanu jo jokusen vuoden!

Piti kauheesti olla jotain muka-syvällisempää kirjotettavaa, mut katos näköjään kaikki päästä, kun avasin blogin.

Kattelin tos Espanjan reissun ajaks kissahoitolapaikkoja Porissa. Melkein tarvii sellaseen tukeutuu, kun ollaan yli viikko pois. Koira menee toivon mukaan työkaverille, huomenna pitäis käydä tutustumassa heidän koiranpentuunsa ekan kerran. Ei täs oo, ku pari hassua viikkoa enää ennen matkaa!

Töis on menny ihan jees. Mun työnkuva tulee vähän muuttumaan lähitulevaisuudes ja odotan sitä ihan mielenkiinnolla. Oon tässä vielä niitä vanhoja hommia tehny ja yhdeltä asiakkaalta tulikin jo sähköpostia, että "Sitä on palattu töihin, tervetuloa". Aika liikkistä! Eka firman naisteniltaki ois tiedossa piiiiitkästä aikaa marraskuussa. Kiva juttu sekin.

Emmä tiä. Siis jotain asiaa mulla piti olla, mut en enää muista. Rrrrh. No, senpä takia voin sit kertoo, et Nepu osaa melkein sanoo "kenkä", meidän pihast kaadettii tänään kuusi pois leikkimökin tieltä ja et mä unohdin pistää Nepun lakanat pyykkiin ja mun on mentävä tekeen se NYT.

edit: Nii ja et mä aloin kattoo Netflixistä The Tudorsii tiista-iltana ja aattelin ekan jakson jälkeen, et onpa se kuolettavan tylsä. Mut katoin toistaki jaksoo ja nyt oonki sit koukussa. Vaik mikäpä sitä Jonathan Rhys Meyersia on katelles.

Ja mitä Netflixiin tulee: mua hatuttaa ihan suunnattomasti, kun siellä ei oo (kaikista) sarjoista kokonaisia kausia! Mul on jääny kesken L-koodi (puuttuu 2 kautta), Glee (puuttuu MONTA kautta), Weeds (puuttuu 1 kausi), How I met you mother (puuttuu kaiketi 3 kautta)... ja mitäköhän vielä? En tiä, mut aivan sairaan ärsyttävää.

En kerinny leipoo töihin mitään synttäriviemisiä. Ehkä ens viikol sit. Toisaalt, ei kukaan mitään kyselly tai kaivannu, niin täst vois selvitä ilman kestitsemistäki :D Katotaa ny!

Nepu oli mummin kans askarrellu mulle synttärikortin. Mummi oli leikannu korttiin tulevan paperin ja kirjottanu onnittelut, Nepu oli piirrellyt kasan eri värisiä viivoja kanteen ja vähän sisäpuolelleki :) P osti mulle kaupasta kassillisen hyvyyksiä, siis karkkia lähinnä - ja palan kakkuaki. Koiranvihaajamummu oli lähettäny kukkia ja rahaa.

Se olis sit tän viikon osalta työt pulkas. Ens viikol olis jo kaikkee jännää hommaa. Mut ennen sitä nautiskelen laatuajasta kotona Nepun kans!

Ja oikeestaan tuntu siltä niin kuin en olis koskaan pois ollutkaan! Mitä nyt näyttö, näppis ja hiiri oli lähteneet työpisteeltä kävelemään. Luulin läppärin telakan noudattaneen esimerkkiä, mut se löytykin mun omasta laatikostosta lopulta. No, ei mulla silti ihan typötyhjä se pöytä ollu: siihen oli mua varten jätetty firman mainosvesipullo, pieni ensiapupakkaus ja päivitetty lista työtovereiden puhelinnumeroista :)

Nepuli oli ollu tyytyväisenä mummin hoidossa ja he oli käyny kahdesti leikkipuistossaki. Siel oli toisella kertaa ollu joku samanikänen kaverikin. Mukavaa. Meidän lähistön puistois on aina ihan hiljasta. Tai sit me käydää väärään aikaan.

Olin kotiin saavuttuani aika tehokas. Tein meille huomiseks lounaan valmiiks, siin sivus lämmitin Nepulle sapuskaa. Tiskailin sotkuni, keitin meil nuudeleita jämäkastikkeen kaveriks. Leikitin Nepuu. Sit oliki jo iltapuuron vuoro. Ruokin kissat ja koiral on ruoka tos valmiina odottamas. Puol tuntii sit vein typyn sänkyyn. Hän oli vähän ehkä yliväsyny, kun päivän rytmi oli vähän vaihtunu hiukan aikasemman heräämisen ja ulkoiluvoittoisen aamun takia. Mut nyt on sentää jo meno rauhottunu, enää monitorista ei näy sängynlaitoja ympäri kiertävää apinaa vaan takapuoli pystysä nököttävä pieni tyttö :)

Nyt on läppärikassi konetta vaille valmiina ja Nepun kerhokassi pakattuna aamua varten. Mummilta tuli jo viestiä, että siä odotetaan innolla tyttöä saapuvaksi :)

Tänään koitettiin viettää vähän "erilainen" päivä siks, ku oli mun viiminen lomapäivä. Ja siks, et eilen oli tuffan hautajaiset ja se oli tavallaan aika raskas päivä kuitenkin. Käytiin silakkamarkkinoilla ja illalla cavella, P kiipes ja Nepu konttas villinä ympäri niitä patjoja. Äsken hän aika tyytyväisenä nukahti sänkyynsä, jalat tyynylle.

Silakkamarkkinoilta oltas ostettu vaikka sun mitä, mut ei meil ollu ku 50e käteistä :D Muutama hassu euro jäi jäljelle. Ostettiin Nepulle rasiallinen valtavan kokosia vadelmia. Itelle ostettiin hollantilaista 6-vuotiasta goudaa ja lajitelma jotai makkaroita. Sit pari munkkii. Saaristolaisleipää. Siinä se sit tais ollaki!

Eilen tosiaan saateltiin tuffa viimiselle matkalle. Nepu jakso tosi hyvin, vaikka loppumetreillä vaati jo aika paljon viihdyttämistä, kun ei olis millään malttanu istuu syöttötuolissa paikallaan. Kukkien lasku meni mukavasti, pystyin lukemaan värssyn hyvin, vaikka itku tulikin. Rakastin ihan yli kaiken serkkupoikien musiikkiesityksiä. Toinen soitti kappelissa Adagion poikkihuilulla ja toinen loppumusiikin, jonka nimeä en enää muista, klarinetilla. Vaikken olis edes hautajaisissa kuullessani noi, on vähintään vettyneet silmät taattu. Muistotilaisuudes kuultiin vielä pianolla ja poikkihuilulla esitettynä Niin kaunis on maa, Kehtolaulu ja Rakastan sinua elämä. Avustin äitiä adressien lukemisessa.

En oo ite koskaan ollu mikään innokas virsien laulaja, mut varsinkin hautajaisissa laulan aina ja se jotenki lohduttaa. Näissä hautajaisissa en kauheesti kyllä itkenyt, mitä kyllä ihmettelen, mutta ehkä mun keskittymisestä meni myös iso osa Nepusta huolehtimiseen. Ihanaa oli, et hänkin nautti musiikista ja osas kyllä jonkin verran nuuskia tilannetta, et sopiiko kiljua vai ei. Eikä hän sit kiljunu.

Noak eli Nöpö Ratsastuskoulu Zilpalla!