IRC-Galleria

http://areena.yle.fi/tv/2086970

3:07 -->

Siel vilahti pari työkaverii, tj ja hupaisaa maisemaa toimistolta :)

You qualified as an IBM SVP Primary Support Provider Professional v1! No jihuu! Oli oikeesti ihan asiallinen opiskelumateriaali, mutta testi niin turha ku olla ja voi. Semmosta nippelitietoa (kuten mitä protokollia käyttäen on mahdollista ladata matskuja Ibarin Enhanced Customer Data Repositoryyn) olis pitäny osata ulkoa hirveesti, vaikka ei semmosilla tiedoilla oikein mitään tee. Siis ne saa selville koska tahansa jostain myöhemmin.

Enempi olis voinu keskittyä vaikka asiakaskommunikaatioin parhaisiin käytäntöihin, mutta siitä aiheesta oli katsottu järkeväks laittaa tasan kaks kysymystä: yksi liittyen vihaisen asiakkaan kanssa keskustelemiseen ja toinen siihen, miten on suotavaa ottaa asiakkaaseen yhteyttä mikäli on huonoja uutisia kerrottavana. No mut se on Ibari. Tulipahan sertti suoritettua.

Rukan reissu lähestyy suorastaan uhkaavaa vauhtia. Tänä vuonna ajateltiin säästää matkustusajassa pari tuntia ja viedä ruokaa mukana sen verran, et riittää matkapäivän iltapalaks ja seuraavaks aamuks. Kuusamon Prismas joutaa käydä sitte seuraavana päivänä. Siel menee kuitenkin helposti kaksikin tuntia, ku kaheksan ihmistä palloilee etsimässä ruokaa melkein viikoks. Tai no, tuskin kaikkee tulee kerralla ostettuu. On siinä Rukan juurella S-markettiki täydennyksii varten.

Eka rinne on avattu 19.10. ja nyt niitä on auki yhteensä viis. Sit olis kymmenkunta rinnettä, joissa on avaustavoite ennen joulukuun alkua tai ihan siinä hollilla. Eli ei ihan toivottomalta vaikuta :)

Ja kuviot sekasi. Se on se perus kotiutumisvitutus. Siis niin kiva ku se onkin, että toinen tulee reissusta takasin, niin oikeesti muutama päivä ahistaa ja kestää tottua siihen, et se ihminen on taas mukana arjessa. Just on päässy hyvään rytmiin itekseen ja tytönkin kanssa, kaikki sujuu hienosti ja reissulaisen kotiuduttua pitää taas uudestaan löytää sopiva systeemi. Se on kyl jotenki jännää, että asiat tuntuu niin hankalilta, vaikka sitä arkee eletään ihan samalla tavalla ku ennen sitä reissuakin. Siitä huolimatta jotenki vaikee tottua siihen, että tehdään taas "erilailla" ku tytön kans kahdestaan ollessa.

Meil oli rauhallinen isänpäivä. P kärsi vähän jetlagista ja oli tosi väsyny. Hän sai lahjaks valokuvakirjan, joka oli täynnä kuvia hänestä ja Nepusta. Ja kyljessä tuli kortti, jota Nepu oli vähän värittäny väriliiduilla ja johon hän oli liimannut monen monta koira- ja sydäntarraa. En leiponu kakkua, en yksinkertasesti ehtiny. Enkä ois viittiny. Mutta aamulla tekasin nopeesti kookoskeksejä, et oli sit jotain makeeta kahvin kanssa.

Iltapuolella me käytiin Nepun kans tervehtimässä mun isää ja tuffaa, P jäi kotiin huilaamaan ja purkamaan matkalaukkuja. Siinä se päivä sit meniki. Ens viikonloppuna poiketaan sitte P:n isän luona, oikein ajan kans.

Nepu sai tuliaisiks kasan vaatetta ja pari pehmolelua. Hello Kitty oli ihan ykkönen! Vein sen eilen illalla Nepun sänkyyn jalkopäähän istumaan ja aamulla oli ilo ylimmillään, kun se löyty sieltä :) Se lähti tietty Nepun kans mummille hoitoonkin. Mä sain tuliaisiks pinkit Converset (ihan yllärinä!), hauskat kissasukat ja Oakleyn Miss Conduct Squared -arskat. Ne oli ihan huiput, tarpeeks tummat linssit mun valoherkille silmilleni ja PINKIT sangat! Nii ja kentältä sain rasian Godiva-suklaakonvehteja. Oli hassua saada kasa tuliaisia just isänpäivänä.

Poikettiin Nepun kans kaupungilla hakemas juustoja, kun Dutch cheese oli taas paikkakunnalla. Törmättiin siinä yhteen ystävään ja lähdettiin kävelee hänen autolleen hiljaksiin ja jäätiin vielä hetkeks turisemaan siihen auton viereen. Meitä kohti hoiperteli semmonen aika tukevassa humalassa ollut mieshenkilö. Tunnistin sen heti. Kesällä se tuli mua vastaan käviksellä ja pyysi bussirahaa (tai "bussirahaa") 95 senttiä ja selitti, et miten "Mää oon taas vetäny liikaa kaljaa, mun tarttis selvittää pääni!". Ystävällinen mies, ei siinä mitään, silloin annoin sen rahan, kun olin hövelillä päällä.

Tänään se tyyppi tuli siihen meidän luo ja kysyi, että voisko hän pyytää meiltä "yhtä juttuu". Mä sanoin sitte, että et kai sää taas tartte bussirahaa. Vastaus oli niin hyvä. "Eikä, oonks mää kysyny teiltä ennenki" ja taas saatiin selitykset siitä, miten hän on ryypänny ihan liikaa. "Mut mä oon silti hyvä tyyppi" se vaan sano ja toivotti hyvää jatkoa meille ja meidän perheille.

Ja vähän jotain muutaki kyl!

Mikä hienointa, Kari Traa toimittaa nettikaupastaan nyt myös Suomeen \o/

Me ollaan selvitty Nepun kans ihan hyvin tää loppuviikko - tai viikonloppu, vaikka ollaan oltu kaksin. Tai no, perjantaina mä olin siellä firman naistenillassa, ja päivä ennen sitä oli varsinainen urheilusuoritus kauppareissuineen ja leipomisineen (olin muuten silti ajoissa valmis!). Nepu oli täällä ollu hoitajien kans ihan tyytyväisesti kotona ja nukku kaikes rauhassa, kun kotiin tulin. Kaikki oli menny hienosti :) Eilen ja tänään käytiin mummia ja ukkia tervehtimässä.

Tää alkava työviikko ja sen sujuminen täs ehkä enempi "jännittää". Illat varsinkin, kun toi lapsi on niin sikanopee. Olisitte muuten nähny missä kunnossa tää huusholli oli perjantaina illalla, ku mun piti saada kaikkii hommia tehtyä eikä toi ipana pysyny sekuntiakaan paikallaan päikkäreiden jälkeen. Tääl oli vessan kaapit tyhjennetty, vessapaperii silputtu, ostoskassit purettu pitkin keittiön lattiaa, mun vaatekaappia tyhjennetty jne. Mut kai tää täst suttaantuu. Kuitenki käy taas niin, et viikonloppu tulee ennen ku ehtii - puolisoani lainatakseni - paluuvaimennuksen pikasäätöä lausahtaa.

P lähti työreissuun torstai-iltana ja tulee ens viikonloppuna takasin, lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Se on parin työkaverin kanssa Las Vegasissa Ibarin järjestämässä Information On Demand eli IOD -konferenssissa. Niillä on pari jotai esitystäkin siellä pidettävänä. Eilen olivat käyneet Hooverin padolla. Vois olla kiinnostavaa päästä näkeen Las Vegasia noin yleensäkin. Toivottavasti P ottaa ehtii ottaa vähän kuvia!

Ostin muuten koiralle vihdoin autoon turvavyön. Olis pitäny ostaa sellanen jo vuosia sitte! Koira kyllä on matkustanu aina ihan siivosti omalla paikallaan, mutta aina vähän jännittää, et mitä jos tulee joku äkkijarrutustilanne. Sielt se lentää kaaressa tuulilasiin ja liiskaantuu niinku ötökkä! Nyt se ainakin pysyy penkillä, jos jotain semmosta käy. Se on ihan kätsä systeemi, kiinnitetään vaan remmin toinen pää valjaisiin ja toinen siihen turvavyön lukkoon. Ei ollu koirakaan siitä moksiskaan, vaikka yleensä se on niin tarkka siitä, mitä killuttimia siihen kiinnitetään :)

Tunnelukkotestin tulokset

Tunnelukot voimakkuusjärjestyksessä


Testin tulokset ovat suuntaa antavia. Tulosten tarkoitus on auttaa sinua tunnelukkojesi tunnistamisessa.

Tunnelukon voimakkuus:
- erittäin vahva (tunnelukko ohjaa elämääsi voimakkaasti ja laaja-alaisesti)
- vahva (tunnelukko vaikuttaa merkittävästi elämääsi)
- keskivahva (tunnelukko vaikuttaa elämässäsi useissa tilanteissa)
- heikko (tunnelukko vaikuttaa elämässäsi harvoin)

Testi suoritettu: 28.10.2013 9:43

KIINTOISAA!

Mietin, tai oikeestaan oon jo pitkään miettiny, että perustaisko ihan niinku oikeen blogin. Se olis ehkä mukavempi vaihtoehto kuin tää galtsu, mutta toisaalta en näe kauheesti järkee perustaa semmosta blogia, joka on vaan niinku päiväkirja. Aihepiirin pitäis olla vähän rajatumpi. Mä oon kuitenkin semmonen jaarittelija ja aiheesta toiseen rönsyilijä, et enpä tiedä onnistuisko vain muutamaan aiheeseen keskittyminen.

On toki vähän sellanenkin fiilis, että ehkei sitten jostain tietystä aihepiiristä ehkä riittäis sanottavaakaan kovin pitkään. Olishan niitä aiheita kaikenlaisia, mutta just se mietityttää, et miten niistä riittäis kirjotettavaa. Vieläpä mielellään jotain mielenkiintosta sanottavaa. No se siit!

Menin eilen tallille uusissa, ihanissa tumman pinkeissä ratsareissani ja päällä oli seuran pinkki takki. Pinkki pipo puuttu. Yks tuttu huuteli käytävällä, että onks tänää joku pukeudu pinkkiin -päivä. Mul on usein! Etenkin, jos aion tehdä jotai urheilullista :D Nimim. Urheiluvaatevarastoni koostuu enimmäkseen pinkeistä ja liloista vaatteista.

Aijoo. Kävin maanantaina työterveydessä, kun on ollu jo toista viikkoo tosi kova kipu ja lihasjännitys vasemmassa hartiassa. Tai jossain siellä, pistävää kipua on tuntunu lapaluusta niskaan asti ja se on oireillu päänsärkynäkin. Pää ei oikein oo kunnolla kääntyny ja yöllä on heränny jokaseen kyljenkääntöön, kun on tuntunu siltä niinku joku lykkäis jonkun piikin tonne hartiaan. Ei oo auttanu kotona venyttelyt eikä särkylääkkeet.

Aattelin, että lääkäri määrää fyssarille ja sillä sipuli. Se siinä kokeili niskan ja hartiat, käänteli päätä. Sit se kyllä kirjotti mulle lähetteen fyssarille, mutta ennen ku voin mennä sinne, pitää saada tulehdus pois tuolta lihaksesta. Sitä ei voi käsitellä, kun se on sen verran ärtsynä. Sain sitte lihasrelaksantteja ja jotain tosi tujuja ja varsin pitkävaikutteisia särkylääkkeitä. Lueskelin haittavaikutuslistaa ja tuli olo, et kärsinkö mieluummin lihaskivuista kuin otan jotain mahdollisia haittavaikutuksia siitä tulehduskipulääkkeestä...

Siel oli erittäin yleisissä ja yleisissä haittavaikutuksissa mm. ylävatsakivut, närästys, pahoinvointi, päänsärky, väsymys, pyörrytys, näköhäiriöt, korvien soiminen ja humina, kuulohäiriöt, sydämen vajaatoiminnan paheneminen (turvotukset, hengenahdistus), suutulehdus, ripuli, oksentelu, ruuansulatushäiriöt ja iho-oireet (mm. kutina ja nokkosihottuma). No, otin, ja maha tuli kipeeks, mut ei muuta (toisella kertaa ei enää sitäkään, kun otin lääkkeen kunnon aterian yhteydes). Ja voi sitä ihanuutta, kun sai yöllä käännettyä kylkeä ilman tuskaa. Lihasrelaksantista tuli vaan tajuton väsy.

Oon niin Glee-hurmiossa taas, että moro. Netflixiin oli tullu kolmas kausi vissiin viime viikolla ja oon jo melkein kokonaan sen kattonu. Mut se on vaan niin ihana!