IRC-Galleria

Täytyy kyllä kehasta, et on tullu liikuttuu melko ahkerasti viime aikoina. Tänään tultiin kävellen töihin. Fiilis on hieno, kun päättäväisesti vaan lähtee liikkeelle ja muutamien päivien päästä huomaa, että siitä alkaa tulla sellanen automaattinen juttu. Me ollaan vuoden alusta alettu kulkeen myös portaat viidenteen kerrokseen töihin tullessa. Tänään lounaanhakuretkeltä tullessa tultiin poikkeuksellisesti hissillä ja se tuntu ihan omituiselta, ku on monta viikkoo jo kulkenu portaita. Näillä kylmillä keleillä on ihan fiksuakin kävellä tai pyöräillä, ettei tarvii autoo rasittaa pienen matkan takia.

Olin niin tyytyväinen näistä liikkumisjutuista senkin takia, et olin just työhöntulotarkastuksessa. Joo, meillä nää on hiukan myöhässä, mitä nyt mullekin tulee kohta kolme vuotta täyteen tässä firmassa :) Enivei, olin ensin verikokeessa ja sitten työterveyshoitaja teki tarkastuksen muuten. Jännitin aika paljon etukäteen niitä testituloksia ja ihan sitä tarkastustakin, koska olin kuullu vähän ristiriitasta juttua siitä hoitajasta muilta. Labrakokeiden tulokset oli ihan ok, mutta pari sellasta arvoa siellä oli, et niihin kannattaa hiukan kiinnittää huomiota. Verenpaine mitattiin kahdesti. Mulla se on aina ollu hyvä, kuten se oli tälläkin kertaa ekalla mittauksella (132/83). Tokalla mittauksella alapaine oli sitte 88, ja siitä se hoitaja sitten alko hätäillä, kun se ei sais olla yli 85. Täytyy kuulemma säännöllisesti mitata, ettei vaan "tapahdu mitään". Vähän kyl ihmettelin, koska kukaan ei oo aikasemmin mitään tollasta edes sanonu, ja kun ekan mittauksen tulos oli ihan normaali... No, onneks tulee kerran vuodes se kuitenkin mitattua.

Eipä siellä tarkastuksessa sitten muuta tehty ku mitattiin pituus ja paino, loppuaika meni ristikuulustelussa. Hoitaja kyseli ihan kaiken perhesuhteista, työpaikasta, työolosuhteista, ruokailutottumuksista, harrastuksista ja sukulaisten sairauksista. Siinä sitten tietysti tuli puheeks mun lievä ylipaino. Sain sen hoitajanki aika tyytyväiseks, kun kerroin, et olen tiedostanut asian ja meil on nyt projektiks otettu tää liikkuminen ja se on edenny aika mukavasti. Kehuin vielä, et on niin hienoa nyt, kun on joku kenen kanssa voi vähän harrastaa. Oon aina ollu huono liikkumaan, ja yksin en oo koskaan viittiny alkaa mitään, ja nyt on ihan eri kuviot. Ruokailutottumuksista hoitaja ei löytäny oikeestaan juur mitään vikaa, mutta ois hyvä käyttää rasvatonta maitoa siitä huolimatta, et sitä ei edes juoda paljoo ja juuston syöntiä pitäis ehkä hiukan pystyy vähentämään :D Meillä kuluu juustoo normaalistikin aika paljon, mut se on muutenkin sellasta hirmusta herkkua, et usein ostetaan jotain parempia juustoja ihan vaan siitä silkasta riemusta, et ne on niin hyviä. Muuten syödään aina kunnollinen aamiainen ja lounas, työn jälkeen tukevampi välipala tai jotain jämiä ja viimisenä iltapala. Hedelmiä ja vihanneksia kuluu ainakin aika liki se puoli kiloa päivässä kummallekin, ja ihan yleisesti ottan syödään sillai terveellisesti. Käytetään vähärasvasia lihoja ja ruokakermoja jne. Aika vähiin on jääny myös Heset ja muut vastaavat. Eli hoitajalta tuli vaan kamalasti kannustusta tähän ja se tuntui mukavalta. Kuten sekin, että mulle ei tullu sellasta oloa ollenkaan, että pitäis koko elämä kääntää mullin mallin ja muuttaa kaikki ruokailu- ja liikuntatottumukset. Muutama pikkujuttu kaipaa ehkä huomiointia, mut muuten on ihan oikea suunta :)

Oon muuten 167,5cm pitkä! Edellinen mittaus on tehty ehkä joskus lukioaikana ja sillon olin 168cm.